Monista muista lemmikeistä poiketen linnut ovat haastavampia perheenjäseniä. Yksi erityispiirre linnuilla onkin niiden tarvitseman valon poikkeuksellisen suuri määrä. Se valo, missä ihminen pärjää, ei riitä linnuille läheskään vaan tekee niistä jopa täydellisesti värisokeita. Tahtoisitko itse elää niin pimeässä, ettet näkisi enää värejä? Tai tahtoisitko elää yksi- tai kaksivärisen valon alla koko elämäsi? Tuskin, joten älä tarjoa sitä vaihtoehtoa linnullesikaan.
"Oli lintuja sitten yksi tai useampi, elivät ne häkissä tai vapaana huoneessa, tulee niiden valontarpeesta huolehtia."
Mitä lintulamppu siis tekee ja miksi se on niin tärkeä?
Kaikkien päiväaktiivisten lintujen silmässä on yksi tai kaksi ylimääräistä tappisolutyyppiä, eli niillä on tetra- tai jopa pentakromaattinen näkö. Käytännössä tämä tarkoittaa, että niiden silmät kykenevät näkemään värejä jopa sadasta miljoonasta aina kymmeneen miljardiin erilaiseen. Vertailun vuoksi ihmissilmä kykenee erottamaan ainoastaan kymmenen miljoonaa eri väriä, joten lemmikkilintujemme värinäkö on vähintään kymmenen kertaa runsaampi kuin itsellämme. Linnut siis näkevät väreinä sellaisia aallonpituuksia, jotka ovat meille yhtä näkymättömiä kuin ruokaamme lämmittävät mikroaallot.
Lintulampun käyttämättä jättäminen tarkoittaa käytännössä katsoen, että tuhoamme linnuiltamme tuon osan niiden näöstä ja pakotamme ne näkemään ainoastaan ne värit, joita itsekin näemme. Tilannetta voisi havainnollistaa parhaiten sillä, että ihminen laitettaisiin elämään pelkkien violettien kasvilamppujen valossa, eli vihreä aallonpituus poistettaisiin lampuistamme.
Asiaa havainnollistaakseni poistin kuvankäsittelyohjelmalla oheisista kuvista kaiken vihreän värin. Suunnilleen tältä näyttäisi siis maailma, mikäli meiltä poistettaisiin yksi tappisolutyyppi tai estettäisiin sen näkeminen tarjoamalla vääränlaista valoa. Valitsin vihreän kahdesta syystä: ihmisen näkökyky erottaa parhaiten vihreän sävyt, joten sen puute on helppo havaita. Toisekseen tätä on helppo halutessaan testata kotona, sillä kasvilamput tuottavat punaista ja sinistä valoa, mutta eivät vihreää. Voit siis halutessasi ottaa kasvilampun (tai kaksi lamppua, jotka tuottavat toinen pelkästään punaista ja toinen pelkästään sinistä valoa), valaista niillä huoneen ja katsella ympärillesi. Viihtyisitkö loppuelämäsi näin?
(Ulkokuvat eivät ole tietenkään realistisin esimerkki, sillä ulkona auringonvalossa lintummekin näkevät värit oikein.)
Maistuisiko tuoreet?
Orteen ripustettuna retiisiä, lautasella parsakaalia, lehtiselleriä, savojinkaalia, punamangoldia, paksoita ja tatsoita.
Värinäkö vaikuttaa lintujenkin ruokailuun ja osa syötävistä jopa hohtaa ultraviolettivalon ansiosta linnun silmään.
Seuraavissa kuvissa on esimerkkinä erilaisia hedelmiä, marjoja sekä Wakko syömässä oranssia kukkakaalia. Ilman vihreän aallonpituutta kasviksista muuttuu vaikeammin tunnistettavia.
Tämän kuvan jälkeen minulla on vastustamaton halu kasvattaa oranssia kukkakaalia kasvilampun alla, sen verran hauskalta tuo näyttää. :D |
Entä mitä pidät näistä viiriäisistä?
Hieman väriäkin mukaan esimerkkiin, kuvissa harlekiinipeippo.
Ja vielä joukon jatkoksi kanarialintuja ja seeprapeippoja.
Linnut näkevät siis enemmän värejä kuin me. Tavalliset lamput on kuitenkin suunniteltu ihmisille ja siksi ne tuottavat pelkästään punaisen, sinisen ja vihreän värin aallonpituuksia. Näistä kolmesta muodostuu kaikki näkemämme värit. Lintujen näkökyky yltää kuitenkin laajemmalle, eikä tavalliset lamput kykene tuottamaan aallonpituuksia, joita linnut tarvitsevat. Ongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisu: täyden spektrin lamput (full-spectrum light). Täysi spektri tarkoittaa, että lamppu tuottaa kaikki aallonpituudet aina lähiultravioletista lähi-infrapunaan saakka. Näiden lamppujen avulla linnut saavat tarvitsemaansa ultraviolettia ja kykenevät näkemään maailman oikein.
Ihmisille myytäviä täyden spektrin lamppuja kutsutaan päivänvalolampuiksi. Varta vasten linnuille kehiteltyjä, tehokkaampaa UV-säteilyä antavia lamppuja kutsutaan lintulampuiksi. Molemmat lamput ovat linnuille sopivia ja niitä voi hyvin käyttää yhdessä tai erikseen. Päivänvalolamppua ostaessa tulee tosin kiinnittää huomiota siihen, että lampun luvataan olevan täyden spektrin (tarkista, että se tuottaa sekä UVA- että UVB-säteilyä) ja että sen värilämpötila, eli kelvinit ovat noin 5700. Kelvinit määrittävät, millaisena lampun tuottama valo näkyy. Alhaisemmat kelvinit tuottavat punaisempaa valoa, tätä käytetään suurimmassa osassa ihmisille tarkoitetuista lampuista. Korkeammat kelvinit taas tuottavat sinisempää valoa. Auringon tuottama valo on sen sijaan täysin valkoista, eli noin 5700 kelviniä. Mahdollisimman lähelle tätä samaa tulisi olla myös linnuilla käytetyt valot, sillä sekä liian korkeat, että liian matalat kelvinit ovat stressaavia linnuille. Eli sen lisäksi, että tavallisista lampuista puuttuu lintujen tarvitsemat aallonpituudet, on niiden värilämpötilakin väärä.
Lamppuja ostaessa tulee huomioida, että lampuissa on eroja. Sen lisäksi, että jotkut päivänvalolamput eivät olekaan täyden spektrin lamppuja tai niissä voi olla liikaa kelvineitä, on mahdollista aiheuttaa todellinen vaaratilanne ostamalla huonolaatuinen (ns. "kiinakopio") lintulamppu, jonka lasi päästää lävitseen lyhyen aallonpituuden UVB- ja UVC-säteitä, eli sellaisia, joita maapallolla ei esiinny missään olosuhteissa. Tällaisten lamppujen käyttö on johtanut silmävaurioihin. Valitse siis mieluummin tunnettujen valmistajien lamppuja, suosi Euroopassa valmistettuja kappaleita ja ole mieluummin valmis maksamaan lampusta hieman enemmän kuin riskeeraamaan lintusi silmät. Laadukkaasta lintu- tai päivänvalolampusta ei ole mitään vaaraa linnulle eikä sen puoleen ihmisellekään. Niiden tuottama säteily on turvallista ja -vaikka viettäisit koko päivän lampun alla- paljon miedompaa kuin mitä Suomenkin kesässä saa ulkoillessaan ihan muutaman minuutin aikana.
Silmien turvallisuuden vuoksi linnuille ei saa myöskään käyttää muunlaisia ultraviolettilamppuja, sillä riski UVC-lampun ostamisesta on olemassa. Esimerkiksi maalien kuivatukseen sekä veden desinfiointiin käytetään UVC-lamppuja, eli näitä on yleisesti saatavilla. Älä siis koita säästää ja osta jotain maalinkuivatuslamppua!
Ultravioletti vaikuttaa muuhunkin kuin pelkkään värinäköön. Ilman UV-valoa lintujen näkökyky hidastuu, eli ne eivät näe yhtä nopeasti kuin niiden kuuluisi normaalisti nähdä. Tämä puolestaan hankaloittaa muun muassa nopean liikkeen havaitsemista. Tämän ja heikentyneen värinäön vuoksi lintu voi olla jopa pelokas huonossa valossa eläessään. Ultravioletilla on osansa myös muun muassa ruokailussa, parinvalinnassa, kommunikoinnissa, poikasten ruokinnassa sekä jopa lintujen sukupuolijakaumassa: väärä valaistus aiheuttaa muutoksen poikasten sukupuolijakaumaan. Lyhyesti sanottuna: valo vaikuttaa aivan kaikkeen lintujen elämässä.
Harlekiinipeipon fluoresoivat rintahöyhenet. Joillakin linnuilla
esiintyy fluoresenssia, eli UVA-säteilyn alle joutuessaan niiden
höyhenet hohtavat ihmissilmään näkyvästi. Näiden lisäksi linnuilla on
höyhenissään ja ihossaan ultraviolettisäteitä heijastavia alueita, jotka
ovat ihmissilmälle täysin näkymättömiä, mutta jotka linnut kykenevät
näkemään. Ilman ultraviolettivaloa linnut menettävät molemmat ominaisuudet. Mikäli fluoresenssi kiinnostaa enemmänkin, vilkaise video tästä harlekiinipeiposta sekä kahdesta neitokakadusta. |
Oikeanlaisten lamppujen lisäksi linnut tarvitsevat tietenkin riittävän kirkkaan valaistuksen. Valaistuksen heikentyessä linnut menettävät kykynsä erottaa yksityiskohtia sekä värinäkönsä. Ihmiseen verrattuna linnut tarvitsevat vähintään viisi, jopa kaksikymmentäkin kertaa enemmän valoa nähdäkseen hyvin. Koska ihminen näkee paljon hämärämmässä kuin lintu ja koska ihmisen silmä korjaa valoisuuden erot hyvin tehokkaasti, on lintujemme valon riittävyyden arviointi vaikeaa silmämääräisesti. Luotettavin keino onkin mitata valoisuus tarkoitukseen tehdyllä luksimittarilla.
Mikäli tahdot valaista linnut ilman mittarin apua, kokeile hankkia lamppuja noin 40W edestä yhtä neliömetriä kohden. Eli joko kaksi kierrekantaista spottia tai yksi 120 cm putki per neliö. Esimerkiksi kahden neliön häkkiä tulisi valaisemaan joko neljä kierrekantaista tai kaksi putkimallista lamppua (enemmän ei haittaa mitään, esimerkiksi itselläni on jokaisessa häkissä tuota enemmän valoa, lisäksi lintujen käyttämät huoneet on valaistu linnuille sopivasti, eli valotehoa häkin läheisyyteen tulee enemmän kuin tuo 40W per neliö).
Koska molemmat mallit tulee vaihtaa uuteen vähintään vuoden välein, suosittelen suunnittelemaan ja toteuttamaan valaistuksen putkimallisilla lampuilla. Näin vuosikustannukset tulevat huomattavasti halvemmaksi. Kahden neliön häkin valaisun vuosikustannuksiksi putkimallisilla lintulampuilla tulee noin 55 euroa, kierrekantaisilla sama maksaa noin 200 euroa. Lisäksi putkimallinen lamppu antaa paremmin valoa laajemmalle alueelle, eli linnut hyötyvät sen käytöstä enemmän.
Vaihda kaikki lintulamput uusiin vähintään vuoden välein, käytit sitten kierrekantaisia tai putkimallisia! Lamppujen vuosivaihdon uusiin suosittelen tekemään kahdessa tai useammassa erässä, eli esimerkiksi juhannuksena vaihdetaan puolet lampuista ja jouluaattona sitten toinen puoli. Näin linnut saavat ympäri vuoden tehokkaammat ja heikommat lamput käyttöönsä kun taas kerralla vaihtaessa lintujen saama UV-säteily hiipuisi jatkuvasti.
Valaisu kannattaa aloittaa lintujen häkistä tai muusta paikasta, jossa linnut viettävät eniten aikaansa. Näin linnut saavat suurimman hyödyn valosta. Eli jos linnut ovat esimerkiksi työpäivän ajan häkissä ja illat vapaana leikkimässä ständeilään, aloita valaisu niiden häkistä ja valaise sen jälkeen ständit.
"Vaihda kaikki lintulamput uusiin vähintään vuoden välein, käytit sitten kierrekantaisia tai putkimallisia!"
Jossain vaiheessa monelle herää ajatus, että entäs kun lintuja ei pidetä ikkunattomissa huoneissa. Eikös ikkunoista tule valoa? Tuleehan sieltä, mutta kannattaa muistaa, että ikkunalasi estää aina osan UVA-säteilystä, vaikka sen pesisi joka päivä. Käytännössä katsoen ikkunoita ei kuitenkaan pestä jatkuvasti, joten suurin osa säteilystä tulee jäämään matkan varrelle. Lisäksi osa ikkunoista on UV-suojattuja, eli ne estävät kaiken UV-säteilyn. UVB-säteily suodattuu joka tapauksessa kaikenlaisiin ikkunalaseihin melkein kokonaan.
Lisäongelman muodostaa Suomen pitkät ja pimeät talvet. Lintumme tarvitsevat valoa joka päivä noin 12 tuntia. Talvisin Suomessa riittää valoa korkeintaan muutamaksi tunniksi. Pelkkä ikkunasta tuleva valo ei siis riitä, oli miten isot ikkunat tahansa tai miten valoisa asunto tahansa. Aina, kun linnut oleskelevat sisällä, tulee niillä olla asianmukainen lintu- tai päivänvalolampuilla toteutettu valaistus.
Eli kyllä, ikkunasta tulee valoa, JOS ulkona on aurinkoinen ja valoisa päivä. Ikkunasta ei kuitenkaan tule kaikkea UVA-säteilyä eikä melkein ollenkaan UVB-säteilyä. Linnut tarvitsevat näitä molempia. Lisäksi ikkunasta tuleva valo riittää ainoastaan ikkunan välittömään läheisyyteen ja putoaa sen jälkeen dramaattisesti. Luksimittarin avulla tekemäni vertailu paljasti, että jo noin metrin päässä ikkunasta valon määrä on liian vähäistä linnuille. Ja: ikkunasta ei tule ollenkaan valoa suurimman osan ajasta.
Oikeanlainen ja riittävän kirkas valaistus vaikuttaa positiivisesti linnun mielialaan, virkeyteen ja perusterveyteen. Se saa linnut näkemään toisensa oikein, vaikuttaa parinvalintaan, ruokailuun ja poikasten ruokintaan. Se vaikuttaa linnun psyykkiseen hyvinvointiin, lisääntymiskykyyn ja -halukkuuteen, poikasten sukupuolijakaumaan sekä lintujen fyysiseen kuntoon. Valo on linnuille elintärkeää. Älä estä tätä elinehtoa linnuiltasi!
Elektroninen liitäntälaite
Lintujen valaistuksesta puhuttaessa törmää monesti mainintaan elektronisesta liitäntälaitteesta (toisinaan puhekielessä tästä puhutaan "elektronisena sytyttimenä" vaikka tarkoitetaankin juuri tätä elektronista liitäntälaitetta). Mitä tällä sitten tarkoitetaan? Normaalin loistelampun taajuus on 50-100Hz. Esimerkiksi 50Hz taajuudella toimiva lamppu syttyy ja sammuu jokaisen sekunnin aikana 50 kertaa. Koska ihmisen näkökyky on huonompi lintuihin verrattuna, emme näe lampun tuottamassa valossa mitään ihmeellistä. Mielestämme se palaa tasaisesti. Linnuilla on kuitenkin huomattavasti nopeampi näkökyky, joten lintujen silmään valo syttyy ja sammuu jatkuvasti. Elektroninen liitäntälaite nostaa taajuuden niin korkeaksi, ettei lintukaan kykene havaitsemaan mitään.
Tavallisten valaisimien alla pidettyjen lintujen kortikosteronitasojen on todettu nousevan. Tämä kertoo, että linnut kokevat stressiä vilkkuvasta valosta. Toisessa tutkimuksessa linnut saivat itse valita kumman valon alla oleilevat. Linnut menivät elektronisilla liitäntälaitteilla varustettujen valaisimien alle, tosin fyysisiä merkkejä stressistä niistä ei havaittu tässä tutkimuksessa ollenkaan. Hurjin esimerkki vilkkuvan valon vaikutuksesta lienee muuttohaukoille aiheutuneet epilepsiakohtaukset.
Elektronisten liitäntälaitteiden hankkiminen kannattaa siis, sillä niistä ei ainakaan haittaa voi olla. Uusia valaisimia ostaessa voi katsoa valmiiksi sellaiset, joista tämä löytyy, vanhoihin taas puolestaan sähkömies voi asentaa uudet liitäntälaitteet.
Kierrekantaisissa lampuissa elektroninen liitäntälaite on jo valmiina jokaisen lampun sisällä eikä sitä tarvitse näihin enää erikseen.
Oheisella videolla näkee esimerkin siitä, miltä näyttää valo ilman elektronista liitäntälaitetta. Kamera reagoi vilkkuvaan valoon, ja tämän vuoksi kuva värisee. Linnun silmiin valon vilkunta näyttää jopa pahemmalta, mitä tällä videolla ihmissilmään, mutta tämä kertonee silti aivan tarpeeksi.
Apua, lamppu meni rikki!
Joskus käy vahinko ja lintulamppu pääsee putoamaan tai siivekäs tuholainen onnistuu kokeilemaan sitä nokallaan. Loistevalaisimet toimivat pienellä määrällä elohopeaa, ja lampun ollessa päällä elohopea höyrystyy. Mikäli lampun lasi rikkoutuu lampun päällä ollessa (esimerkiksi linnun puraisun tai lampun kaatumisen tai putoamisen seurauksena), vapautuu elohopea ilmaan. Tällöin tulee välittömästi tuulettaa vähintään puolen tunnin ajan. Mikäli mahdollista, kannattaa ihmiset ja eläimet siirtää pois huoneesta, jossa vahinko tapahtui. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee pyrkiä tuulettamaan mahdollisimman hyvin. Elohopea kertyy elimistöön, mutta lampuissa sitä on niin pieniä määriä, ettei välitöntä vaaraa ole, mikäli muistaa huolehtia asianmukaisesta tuuletuksesta ja mikäli lamppuja ei hajoile kovin usein.
Kylmän lampun rikkoutuessa elohopea on nestemäisessä muodossa, tällöin sen saa pois kostealla pyyhkimällä. Imuria ei tule käyttää, jottei elohopea höyrysty ja leviä huoneilmaan. Sirpaleet sekä siivoamiseen käytetyt rätit suljetaan lasipurkkiin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Purkin päälle kannattaa kirjoittaa sen sisältävän elohopeaa.
Sama käytäntö pätee kaikkiin loistevalaisimiin, oli kyse sitten lintu-, tai päivänvalolampusta tai tavallisesta ihmisten käytössä olevasta energiansäästölampusta.
Mikäli linnulle tulee oksentelua, ripulia, hengitysvaikeuksia tai erikoiseksi muuttunutta käytöstä lampun rikkoutumisen jälkeen, ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin.
Muistathan, ettei linnut ja lasinsirut sovi yhteen, eli pyri varmistamaan, ettei lisää vahinkoja synny esimerkiksi linnun kävellessä lasinsiruihin!
Ehjätkin loistevalaisimet tulee käytöstä poistettaessa toimittaa sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) tai ongelmajätteen keräyspisteeseen, eikä niitä saa laittaa tavalliseen roskikseen niiden sisältämän elohopean vuoksi..
Linkkejä, eli "mistä niitä lamppuja saa?"
Arcadian lintulamput:
24pet.fi
Petshop.fi, putkimalliset
Petshop.fi, kierrekantainen
Bio Vital -päivänvalolamput:
Valotorni
Suomen lamppupalvelu
Elektronisen liitäntälaitteen sisältävät valaisimet:
Clas Ohlson
Biltema
(Näistä molemmista valaisimista tulee heittää kupu pois, sillä UV-säteet eivät läpäise muovikupua. Mikäli lamput tarvitsee suojata, taivuta niiden päälle verkosta kehikko suojaksi.)
Linkitän tähän nämä kaksi helposti saatavaa ja erittäin edullista mallia, enemmän vaihtoehtoja löytää lähimmästä valaisinliikkeestä. Varmista ostaessasi, että laitteen sisällä on todellakin elektroninen liitäntälaite, sillä suurimmassa osassa ei automaattisesti ole!
Jos myyjä ei osaa asiaa varmaksi sanoa, pyydä häntä aukaisemaan valaisin ja tarkista, että lampulta tulevat johdot menevät pitkulaiseen laatikkoon, jossa lukee suurella todennäköisyydellä "electronic ballast". Mikäli mitään selvää merkintää ei löydy, pyydä myyjää tarkistamaan asia valmistajalta ja ota varmuuden vuoksi liitäntälaitteen tuotekoodi ylös, näin voit yrittää tarkistaa Internetistä löytyykö tuotekoodin avulla kyseistä laitetta ja sen tarkempia tietoja. Mikäli tahdot tietyn valaisimen, jossa ei ole valmiina elektronista liitäntälaitetta, pyydä sähkömiestä vaihtamaan sellainen. Elektronisia liitäntälaitteita saa irtonaisina noin 20 euron hintaan.
Esimerkkejä elektronisista liitäntälaitteista: http://goo.gl/3f5uCz
Huomioithan, että näihin valaisimiin tulee ostaa ja asentaa sähköjohto, sitä ei siis toimiteta valmiina mukana. Tämän ansiosta saat juuri niin pitkän sähköjohdon kuin tarvitset. Sähköjohdon lisäksi tarvitset tietenkin pistokkeen, jolla liität valaisimen pistorasiaan.
Halutessasi voit hankkia kytkimen, tämä asennetaan mieluisaan kohtaan johdossa. Kytkimen avulla valot saa päälle ja pois repimättä pistoketta seinästä. Suotavaa on myös hankkia pistokkeen ja seinän väliin asetettava ajastin, näin saat lintujen valorytmin pysymään säännöllisenä eikä sinun tarvitse olla juuri sillä hetkellä kotona.
Muista ostaessasi tarkistaa, että jokaisen tuotteen luvataan kestävän 230 voltin jännitettä! Heikommalle virralle suunnitellut osat eivät kestä tuota 230 volttia, pahimmillaan tästä seuraa jopa tulipalo!
Esimerkkejä sopivista tuotteista:
Vahvavirtakaapeli (Näihin valaisimiin sopiva sähköjohto kulkee vahvavirtakaapelin nimellä. Tarkista tuotteen kestämät voltit ennen ostoa. Laske arvioitu johdon tarve kotona etukäteen ja osta hieman enemmän johtoa, näin se ei lopu kesken.)
Pistoke
Virtakytkin
Ajastin (Ajastimia saa sekä digitaalisina että manuaalisina. Valitse sellainen, mikä miellyttää itseäsi eniten ja mikä on itsellesi helppokäyttöisin. Tarvitset mallin, jossa on säädöt yhdelle vuorokaudelle, sillä lintujen valorytmiä ei kannata muuttaa viikonpäivien mukaan.)
Mikäli et itse osaa kiinnittää johtoa ja pistoketta valaisimiin, pyydä avuksi joku, joka osaa!
Lamppujen keräyspisteet:
Näistä linkeistä voit tarkistaa lähimmän keräyspisteen sijainnin ja aukioloajat.
Kierrätys.info
Ongelmajäte.fi
Lintuhuoneen valaistusprojekti:
Kuinka täällä on lintujen valot laitettu ja millaisia työvaiheita urakassa oli?
Osa 1: Ensimmäiset lamput ja heijastimien hyöty valon suuntaamisessa
Osa 2: Lisää lamppuja ja suunnittelukuvia
Osa 3: 14,5 metriä loisteputkea eikä tarvetta aurinkolaseille. Sekä tietenkin yleiskatsaus lampuista ja käytössä olevista kannoista.
Sitten vain suunnittelemaan valaistusta omille linnuille! Jos aihe herättää lisäkysymyksiä tai tarvitset apua valaistuksen suunnittelussa, jätä rohkeasti kommenttia, niin katsotaan yhdessä mitä keksitään! :)
Huomioithan, että tämä teksti on kirjoitettu päiväaktiivisten lemmikkilintujen näkökulmasta eikä tässä käsitellä esimerkiksi yöaktiivisia petolintuja, jotka eivät näe värejä, mutta kykenevät näkemään infrapunavalon ansiosta yön pimeydessä.
Erittäin hyvä teksti. Kiitos. Undulaateille lintulamppua etsimässä ja ongelma oli, kun en tiennyt, mikä voisi olla hyvä. Nyt ratkesi se ongelma. :)
VastaaPoistaHienoa, että oli apua ja löytyi nyt pikkuisille sopiva lamppu! :)
PoistaOlen tosiaan itse käyttänyt noita Arcadian lamppuja vuosia ja olen erittäin tyytyväinen niihin ollut. Mitään silmäongelmiakaan ei ole niiden takia ikinä tullut, joten noita uskaltaa kyllä hyvin suositella. :)
Todella iso kiitos että mitä osia tarvitsee hankkia loisteputki valaisimeen kuten pistoke ja minkä nimisiä ne ovat :) T. Piupa
VastaaPoistaIhana kuulla, että oli hyötyä. :) Olen itse asiassa aikeissa tehdä ihan oman postauksensa noista tarvittavista osista ja miltä ne näyttävät asennettuina, mutta siihen joudun vielä keräämään kuvamateriaalia. Eli ei tähän hätään auta, mutta ehkä myöhemmin jotain sitten. :)
Poista