sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Tiedätkö lintusi alkuperän?

"Muutama linnuista selviää matkasta, vaikkakin huonossa kunnossa. Salakuljettajat tienaavat näistä tarpeeksi jatkaakseen toimintaansa."
Kuva: copyright CC umbrios1

Tiesitkö, että vielä nykyäänkin lintuja pyydetään suoraan luonnosta, pakataan pieniin laatikoihin tai häkkeihin ja kuljetetaan ympäri maailmaa lemmikeiksi myytäviksi? Suurin osa tästä toiminnasta on laitonta, mutta ikävä kyllä, joissain maissa on laillista pyytää lintuja tietty määrä (yleensä tuhansia yksilöitä) vuodessa lemmikkikauppaa varten. Jos lasketaan yhteen sekä laittomasti että laillisesti pyydetyt linnut, päästään ainakin satoihin tuhansiin yksilöihin joka vuosi. Lienee sanomattakin selvää, ettei tästä rääkistä selviä hengissä kuin osa linnuista. Eikä selvinneilläkään lopulta sen parempi kohtalo ole, loppuelämänsä ne tulevat elämään häkkilintuina ihmisen kotona.

"As many as 75% of parrots taken from the wild may die from stress, disease, rough handling, crushing, asphyxiation or dehydration during capture and transport before even reaching the consumer. In Mexico alone, the number of wild-captured parrots dying in transit may be as high as 50,000–60,500 every year, a level of mortality which is clearly unsustainable (Cantú–Guzmán et al. 2008)." http://www.birdlife.org/datazone/sowb/casestudy/165


Tällaisen linnun kokemukset ihmisestä kertovat, että ihminen nappaa kiinni, laittaa pieneen häkkiin ja kuljettaa pitkän matkan ilman vettä tai ruokaa. Lintu voi pelätä ihmistä kuollakseen. Lisäksi lintu on aikaisemmassa elämässään tottunut lentämään vapaudessa, tätä mahdollisuutta sille ei tule enää ikinä. Normaalin ruoankin sijaan se saa enää sitä, mitä sen uusi omistaja päättää sille syöttää, oli se sitten siemensekoitusta tai pellettejä. Mutta tuttuja ruokiaan se ei enää koskaan tule näkemään. Eikä sen puoleen tuttuja lajitovereitakaan eikä mitään muutakaan, mistä se on pitänyt ja mihin se on koko aikaisemman elämänsä ajan saanut tottua.

Linnun käytös voi muuttua kertomaan siitä, että lintu voi pahoin. Se saattaa huutaa tauotta, se saattaa purra ihmisiä, se voi yrittää paeta häkistään jatkuvasti tunkemalla itseään pinnoja vasten tai se voi alkaa vahingoittaa itseään nyppimällä höyheniään tai puremalla ihoaan. Riippuu yksilöstä, loppuuko käytös koskaan.

Vaarassa eivät ole pelkästään luonnonlinnut. Myös vankeudessa syntyneitä lemmikkilintuja (tässä kuvassa tavallisia kanarialintuja) salakuljetetaan julmissa oloissa - siitäkin huolimatta, että niiden maahantuonti olisi täysin laillista tarvittavien asiakirjojen ja eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen.
Kuva: copyright CC umbrios1

Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n uusi kampanja Tiedätkö lintusi alkuperän? tahtoo muistuttaa siitä, miten tärkeää linnun taustojen tunteminen on, sillä ainoastaan ostaja voi vaikuttaa siihen, millaisista oloista lintu on lähtöisin. Jos ei ole ostajia, ei ole lopulta myyjiäkään. Jokainen voi omalla toiminnallaan tukea tai olla tukematta erilaisista lähtökohdista tulevia lintuja. Tahdotko tukea mieluummin eettisesti toimivaa kasvattajaa vai luonnonvaraisia lintuja pyytävää salakuljettajaa? Tahdotko tukea kasvattajaa, joka pitää huolta lintujensa hyvinvoinnista ja tietää, mitä tekee vai lintutehtailijaa, jolla on jopa satoja lintuja pienenpienissä häkeissä? Näiden lintujen ainoa tehtävä on tuottaa poikasia mahdollisimman tiheällä tahdilla, vaikka se johtaisi ennenaikaiseen kuolemaan.

Kampanjasivuun pääset tutustumaan oheista banneria klikkaamalla.


Jos olet Facebookissa, käy tykkäämässä siellä kampanjasta ja muista levittää sanaa. Kyseessä on tärkeä asia ja se tulisi saada leviämään mahdollisimman laajalle, kaverisi kaveri saattaa hyvinkin olla tulevaisuuden linnunostaja.
https://www.facebook.com/linnun.alkupera

Linnut elävät näissä oloissa myyntihetkeensä asti.
Kuva: copyright CC umbrios1

Jos tahdot nähdä lisää kuvia luonnosta pyydetyistä linnuista sekä itse pyynnistä, tutustu näihin linkkeihin:

Most Wild-Caught Grey Parrots Die Before Market
Watching Congo’s Grey Parrots Perish
Addendum : Moving hundreds of parrots out of TL2
Wildlife trade and uncontrolled deforestation threaten Africa’s parrots
Interview: Dr Stewart Metz, Indonesian Parrot Project
Talaudin poliisin takavarikoimat 111 orvokkiluria
Flickr: umbrios1


Ja koska aina löytyy niitä ihmisiä, jotka asettuvat puolustamaan melkein mitä tahansa vääryyttä perustelemalla sen esimerkiksi sillä, että ihmisparat yrittävät vain tienata elantonsa eivätkä oikeasti tahdo pahaa eläimille tai kenellekään, niin tässä pari kuvaa kertomaan toisenlaista tarinaa. Kuvat on tarkoituksella linkin takana, kuvatekstit suomensin tähän. Lue tekstit ensin ja päätä sitten tahdotko avata kuvat.

Kuva 1
"Tämä löytyi salakuljettajien keittiöstä. Jälleen kuollut lintu häkissä. Tiedäthän kun televisiossa sanotaan, että poliisin täytyy ajatella kuten rikolliset saadakseen heidät kiinni. Vakuutan, ettei se pidä paikkaansa. En voi villeimmissä unissanikaan ikinä ymmärtää kuinka joku voi vangita villit linnut kurjimpiin mahdollisiin oloihin, katsoa niiden kuolevan, nähdä niiden muumioituvan keittiönsä kaapin päällä ja silti kokata spagettiaan (ateria, jota he olivat valmistamassa kun saavuimme)."
Kuva 2
"Tämä on surullisempaa ja vielä vaikeampaa ymmärtää. Toivon, että voisin sanoa avaruusolentojen tehneen tämän, ei ihmisten. Legenda kertoo sokean linnun laulavan näkevää lajitoveriaan enemmän. Sen vuoksi tämä liekkivatsarastas (Turdus rufiventris) sokeutettiin polttamalla."
Tahdotko todellakin tukea tätä toimintaa?

Entä miten salakuljettajat näkevät itsensä? Hyvinä ihmisinä ja rakastavina linnunpitäjinä tietenkin. Hehän pitävät linnuista "hyvää huolta" ja siivoavat niiden häkit "joka päivä".

Kuva 3
"Yleisin selitys, jonka eläinten salakuljettajat sanovat, on se, että linnut ovat "rakastettuja lemmikkejä". He vannovat kohtelevansa eläimiä rakastavasti, antaen niille ainoastaan parasta ruokaa ja siivoten häkit joka päivä. On vaikeaa pysyä totisena kun he kertovat tätä kaikkea. Luulen, että yläpuolella näkyvä häkki selittää miksi."
Kuva 4
"Villeimmissäkään kuvitelmissaan nämä salakuljettajat eivät voisi ajatella itseään muuna kuin esimerkillisinä ihmisinä. Kun heidät pidätettiin, he eivät soittaneet asianajajalle. He soittivat paikalliselle papille. Pappi teki parhaansa vapauttaakseen "esimerkillisen, kiltin, kirkossakäyvän pariskunnan". Hän yritti estää minua tutkimasta lintuja. Hän alkoi kertoa kuinka pariskunta lahjoittaa säännöllisesti rahaa kirkolle ja mikäli olisin hyvä kristitty, auttaisin heitä varmasti (on tavallaan hauskaa, miten papit aina olettavat kaikkien muiden olevan varmasti kristittyjä).

En sanonut sanaakaan. Nostin tämän linnun hänen kasvojensa eteen.

Jos ihmettelet, nämäkin ovat haavoja siitä, kun lintu epätoivoisesti yrittää päästä pois häkistä. Tämä yksilö oli vain yksinkertaisesti enemmän epätoivoinen kuin ensimmäinen, jonka näytin. Miltä linnusta tuntui, sen voin kuvitella."
Kuva 5
"Pappi yritti väittää vastaan ja vakuutti pariskunnan olevan hyviä kristittyjä. Nostin tämän toisen linnun hänen kasvojensa eteen.

Tässä kunnossa oli vielä 33 lintua lisää. Siinä yhdessä häkissä. Pappi lakkasi puhumasta kolmannen jälkeen."
Voiko tällaisia ihmisiä pitää elantoaan tienaavina ihmisparkoina, jotka rakastavat lintuja ja hoitavat niitä rakkaudella? Onko olemassa yhtäkään syytä, miksi kenenkään pitäisi saada tienata elantonsa uhkaamalla uhanalaisten lajien luonnonvaraisia kantoja tappamalla tuhansia ja tuhansia lintuja kärsimykseen?


keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Muistithan lintulamput?

Päivä päivältä valoisan ajan lyhentyessä on hyvä muistuttaa taas lintulampuista. Oikea valaistus on asia, joka vaikuttaa jokaisen lemmikkilinnun hyvinvointiin merkittävästi, eikä ole olemassa yhtäkään syytä, miksi lemmikeilleen ei tulisi tarjota niille sopivaa valaistusta. Oli lintuja sitten yksi tai useampi, elivät ne häkissä tai vapaana huoneessa, tulee niiden valontarpeesta huolehtia.
Monista muista lemmikeistä poiketen linnut ovat haastavampia perheenjäseniä. Yksi erityispiirre linnuilla onkin niiden tarvitseman valon poikkeuksellisen suuri määrä. Se valo, missä ihminen pärjää, ei riitä linnuille läheskään vaan tekee niistä jopa täydellisesti värisokeita. Tahtoisitko itse elää niin pimeässä, ettet näkisi enää värejä? Tai tahtoisitko elää yksi- tai kaksivärisen valon alla koko elämäsi? Tuskin, joten älä tarjoa sitä vaihtoehtoa linnullesikaan.

"Oli lintuja sitten yksi tai useampi, elivät ne häkissä tai vapaana huoneessa, tulee niiden valontarpeesta huolehtia."

Mitä lintulamppu siis tekee ja miksi se on niin tärkeä?


Kaikkien päiväaktiivisten lintujen silmässä on yksi tai kaksi ylimääräistä tappisolutyyppiä, eli niillä on tetra- tai jopa pentakromaattinen näkö. Käytännössä tämä tarkoittaa, että niiden silmät kykenevät näkemään värejä jopa sadasta miljoonasta aina kymmeneen miljardiin erilaiseen. Vertailun vuoksi ihmissilmä kykenee erottamaan ainoastaan kymmenen miljoonaa eri väriä, joten lemmikkilintujemme värinäkö on vähintään kymmenen kertaa runsaampi kuin itsellämme. Linnut siis näkevät väreinä sellaisia aallonpituuksia, jotka ovat meille yhtä näkymättömiä kuin ruokaamme lämmittävät mikroaallot.

Lintulampun käyttämättä jättäminen tarkoittaa käytännössä katsoen, että tuhoamme linnuiltamme tuon osan niiden näöstä ja pakotamme ne näkemään ainoastaan ne värit, joita itsekin näemme. Tilannetta voisi havainnollistaa parhaiten sillä, että ihminen laitettaisiin elämään pelkkien violettien kasvilamppujen valossa, eli vihreä aallonpituus poistettaisiin lampuistamme.

Asiaa havainnollistaakseni poistin kuvankäsittelyohjelmalla oheisista kuvista kaiken vihreän värin. Suunnilleen tältä näyttäisi siis maailma, mikäli meiltä poistettaisiin yksi tappisolutyyppi tai estettäisiin sen näkeminen tarjoamalla vääränlaista valoa. Valitsin vihreän kahdesta syystä: ihmisen näkökyky erottaa parhaiten vihreän sävyt, joten sen puute on helppo havaita. Toisekseen tätä on helppo halutessaan testata kotona, sillä kasvilamput tuottavat punaista ja sinistä valoa, mutta eivät vihreää. Voit siis halutessasi ottaa kasvilampun (tai kaksi lamppua, jotka tuottavat toinen pelkästään punaista ja toinen pelkästään sinistä valoa), valaista niillä huoneen ja katsella ympärillesi. Viihtyisitkö loppuelämäsi näin?

Maisema ilman vihreää valoa:


(Ulkokuvat eivät ole tietenkään realistisin esimerkki, sillä ulkona auringonvalossa lintummekin näkevät värit oikein.)

Maistuisiko tuoreet?


Orteen ripustettuna retiisiä, lautasella parsakaalia, lehtiselleriä, savojinkaalia, punamangoldia, paksoita ja tatsoita.
Värinäkö vaikuttaa lintujenkin ruokailuun ja osa syötävistä jopa hohtaa ultraviolettivalon ansiosta linnun silmään.

Seuraavissa kuvissa on esimerkkinä erilaisia hedelmiä, marjoja sekä Wakko syömässä oranssia kukkakaalia. Ilman vihreän aallonpituutta kasviksista muuttuu vaikeammin tunnistettavia.



Tämän kuvan jälkeen minulla on vastustamaton halu kasvattaa oranssia kukkakaalia kasvilampun alla, sen verran hauskalta tuo näyttää. :D


Entä mitä pidät näistä viiriäisistä?


Hieman väriäkin mukaan esimerkkiin, kuvissa harlekiinipeippo.



Ja vielä joukon jatkoksi kanarialintuja ja seeprapeippoja.



Linnut näkevät siis enemmän värejä kuin me. Tavalliset lamput on kuitenkin suunniteltu ihmisille ja siksi ne tuottavat pelkästään punaisen, sinisen ja vihreän värin aallonpituuksia. Näistä kolmesta muodostuu kaikki näkemämme värit. Lintujen näkökyky yltää kuitenkin laajemmalle, eikä tavalliset lamput kykene tuottamaan aallonpituuksia, joita linnut tarvitsevat. Ongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisu: täyden spektrin lamput (full-spectrum light). Täysi spektri tarkoittaa, että lamppu tuottaa kaikki aallonpituudet aina lähiultravioletista lähi-infrapunaan saakka. Näiden lamppujen avulla linnut saavat tarvitsemaansa ultraviolettia ja kykenevät näkemään maailman oikein.

Ihmisille myytäviä täyden spektrin lamppuja kutsutaan päivänvalolampuiksi. Varta vasten linnuille kehiteltyjä, tehokkaampaa UV-säteilyä antavia lamppuja kutsutaan lintulampuiksi. Molemmat lamput ovat linnuille sopivia ja niitä voi hyvin käyttää yhdessä tai erikseen. Päivänvalolamppua ostaessa tulee tosin kiinnittää huomiota siihen, että lampun luvataan olevan täyden spektrin (tarkista, että se tuottaa sekä UVA- että UVB-säteilyä) ja että sen värilämpötila, eli kelvinit ovat noin 5700. Kelvinit määrittävät, millaisena lampun tuottama valo näkyy. Alhaisemmat kelvinit tuottavat punaisempaa valoa, tätä käytetään suurimmassa osassa ihmisille tarkoitetuista lampuista. Korkeammat kelvinit taas tuottavat sinisempää valoa. Auringon tuottama valo on sen sijaan täysin valkoista, eli noin 5700 kelviniä. Mahdollisimman lähelle tätä samaa tulisi olla myös linnuilla käytetyt valot, sillä sekä liian korkeat, että liian matalat kelvinit ovat stressaavia linnuille. Eli sen lisäksi, että tavallisista lampuista puuttuu lintujen tarvitsemat aallonpituudet, on niiden värilämpötilakin väärä.

Lamppuja ostaessa tulee huomioida, että lampuissa on eroja. Sen lisäksi, että jotkut päivänvalolamput eivät olekaan täyden spektrin lamppuja tai niissä voi olla liikaa kelvineitä, on mahdollista aiheuttaa todellinen vaaratilanne ostamalla huonolaatuinen (ns. "kiinakopio") lintulamppu, jonka lasi päästää lävitseen lyhyen aallonpituuden UVB- ja UVC-säteitä, eli sellaisia, joita maapallolla ei esiinny missään olosuhteissa. Tällaisten lamppujen käyttö on johtanut silmävaurioihin. Valitse siis mieluummin tunnettujen valmistajien lamppuja, suosi Euroopassa valmistettuja kappaleita ja ole mieluummin valmis maksamaan lampusta hieman enemmän kuin riskeeraamaan lintusi silmät. Laadukkaasta lintu- tai päivänvalolampusta ei ole mitään vaaraa linnulle eikä sen puoleen ihmisellekään. Niiden tuottama säteily on turvallista ja -vaikka viettäisit koko päivän lampun alla- paljon miedompaa kuin mitä Suomenkin kesässä saa ulkoillessaan ihan muutaman minuutin aikana.

Silmien turvallisuuden vuoksi linnuille ei saa myöskään käyttää muunlaisia ultraviolettilamppuja, sillä riski UVC-lampun ostamisesta on olemassa. Esimerkiksi maalien kuivatukseen sekä veden desinfiointiin käytetään UVC-lamppuja, eli näitä on yleisesti saatavilla. Älä siis koita säästää ja osta jotain maalinkuivatuslamppua!

Ultravioletti vaikuttaa muuhunkin kuin pelkkään värinäköön. Ilman UV-valoa lintujen näkökyky hidastuu, eli ne eivät näe yhtä nopeasti kuin niiden kuuluisi normaalisti nähdä. Tämä puolestaan hankaloittaa muun muassa nopean liikkeen havaitsemista. Tämän ja heikentyneen värinäön vuoksi lintu voi olla jopa pelokas huonossa valossa eläessään. Ultravioletilla on osansa myös muun muassa ruokailussa, parinvalinnassa, kommunikoinnissa, poikasten ruokinnassa sekä jopa lintujen sukupuolijakaumassa: väärä valaistus aiheuttaa muutoksen poikasten sukupuolijakaumaan. Lyhyesti sanottuna: valo vaikuttaa aivan kaikkeen lintujen elämässä.

Harlekiinipeipon fluoresoivat rintahöyhenet. Joillakin linnuilla esiintyy fluoresenssia, eli UVA-säteilyn alle joutuessaan niiden höyhenet hohtavat ihmissilmään näkyvästi. Näiden lisäksi linnuilla on höyhenissään ja ihossaan ultraviolettisäteitä heijastavia alueita, jotka ovat ihmissilmälle täysin näkymättömiä, mutta jotka linnut kykenevät näkemään.
Ilman ultraviolettivaloa linnut menettävät molemmat ominaisuudet.

Mikäli fluoresenssi kiinnostaa enemmänkin, vilkaise video tästä harlekiinipeiposta sekä kahdesta neitokakadusta.

Oikeanlaisten lamppujen lisäksi linnut tarvitsevat tietenkin riittävän kirkkaan valaistuksen. Valaistuksen heikentyessä linnut menettävät kykynsä erottaa yksityiskohtia sekä värinäkönsä. Ihmiseen verrattuna linnut tarvitsevat vähintään viisi, jopa kaksikymmentäkin kertaa enemmän valoa nähdäkseen hyvin. Koska ihminen näkee paljon hämärämmässä kuin lintu ja koska ihmisen silmä korjaa valoisuuden erot hyvin tehokkaasti, on lintujemme valon riittävyyden arviointi vaikeaa silmämääräisesti. Luotettavin keino onkin mitata valoisuus tarkoitukseen tehdyllä luksimittarilla.

Mikäli tahdot valaista linnut ilman mittarin apua, kokeile hankkia lamppuja noin 40W edestä yhtä neliömetriä kohden. Eli joko kaksi kierrekantaista spottia tai yksi 120 cm putki per neliö. Esimerkiksi kahden neliön häkkiä tulisi valaisemaan joko neljä kierrekantaista tai kaksi putkimallista lamppua (enemmän ei haittaa mitään, esimerkiksi itselläni on jokaisessa häkissä tuota enemmän valoa, lisäksi lintujen käyttämät huoneet on valaistu linnuille sopivasti, eli valotehoa häkin läheisyyteen tulee enemmän kuin tuo 40W per neliö).

Koska molemmat mallit tulee vaihtaa uuteen vähintään vuoden välein, suosittelen suunnittelemaan ja toteuttamaan valaistuksen putkimallisilla lampuilla. Näin vuosikustannukset tulevat huomattavasti halvemmaksi. Kahden neliön häkin valaisun vuosikustannuksiksi putkimallisilla lintulampuilla tulee noin 55 euroa, kierrekantaisilla sama maksaa noin 200 euroa. Lisäksi putkimallinen lamppu antaa paremmin valoa laajemmalle alueelle, eli linnut hyötyvät sen käytöstä enemmän.

Vaihda kaikki lintulamput uusiin vähintään vuoden välein, käytit sitten kierrekantaisia tai putkimallisia! Lamppujen vuosivaihdon uusiin suosittelen tekemään kahdessa tai useammassa erässä, eli esimerkiksi juhannuksena vaihdetaan puolet lampuista ja jouluaattona sitten toinen puoli. Näin linnut saavat ympäri vuoden tehokkaammat ja heikommat lamput käyttöönsä kun taas kerralla vaihtaessa lintujen saama UV-säteily hiipuisi jatkuvasti.

Valaisu kannattaa aloittaa lintujen häkistä tai muusta paikasta, jossa linnut viettävät eniten aikaansa. Näin linnut saavat suurimman hyödyn valosta. Eli jos linnut ovat esimerkiksi työpäivän ajan häkissä ja illat vapaana leikkimässä ständeilään, aloita valaisu niiden häkistä ja valaise sen jälkeen ständit.

"Vaihda kaikki lintulamput uusiin vähintään vuoden välein, käytit sitten kierrekantaisia tai putkimallisia!"

Jossain vaiheessa monelle herää ajatus, että entäs kun lintuja ei pidetä ikkunattomissa huoneissa. Eikös ikkunoista tule valoa? Tuleehan sieltä, mutta kannattaa muistaa, että ikkunalasi estää aina osan UVA-säteilystä, vaikka sen pesisi joka päivä. Käytännössä katsoen ikkunoita ei kuitenkaan pestä jatkuvasti, joten suurin osa säteilystä tulee jäämään matkan varrelle. Lisäksi osa ikkunoista on UV-suojattuja, eli ne estävät kaiken UV-säteilyn. UVB-säteily suodattuu joka tapauksessa kaikenlaisiin ikkunalaseihin melkein kokonaan.

Lisäongelman muodostaa Suomen pitkät ja pimeät talvet. Lintumme tarvitsevat valoa joka päivä noin 12 tuntia. Talvisin Suomessa riittää valoa korkeintaan muutamaksi tunniksi. Pelkkä ikkunasta tuleva valo ei siis riitä, oli miten isot ikkunat tahansa tai miten valoisa asunto tahansa. Aina, kun linnut oleskelevat sisällä, tulee niillä olla asianmukainen lintu- tai päivänvalolampuilla toteutettu valaistus.

Eli kyllä, ikkunasta tulee valoa, JOS ulkona on aurinkoinen ja valoisa päivä. Ikkunasta ei kuitenkaan tule kaikkea UVA-säteilyä eikä melkein ollenkaan UVB-säteilyä. Linnut tarvitsevat näitä molempia. Lisäksi ikkunasta tuleva valo riittää ainoastaan ikkunan välittömään läheisyyteen ja putoaa sen jälkeen dramaattisesti. Luksimittarin avulla tekemäni vertailu paljasti, että jo noin metrin päässä ikkunasta valon määrä on liian vähäistä linnuille. Ja: ikkunasta ei tule ollenkaan valoa suurimman osan ajasta.

Oikeanlainen ja riittävän kirkas valaistus vaikuttaa positiivisesti linnun mielialaan, virkeyteen ja perusterveyteen. Se saa linnut näkemään toisensa oikein, vaikuttaa parinvalintaan, ruokailuun ja poikasten ruokintaan. Se vaikuttaa linnun psyykkiseen hyvinvointiin, lisääntymiskykyyn ja -halukkuuteen, poikasten sukupuolijakaumaan sekä lintujen fyysiseen kuntoon. Valo on linnuille elintärkeää. Älä estä tätä elinehtoa linnuiltasi!


Elektroninen liitäntälaite

 

Lintujen valaistuksesta puhuttaessa törmää monesti mainintaan elektronisesta liitäntälaitteesta (toisinaan puhekielessä tästä puhutaan "elektronisena sytyttimenä" vaikka tarkoitetaankin juuri tätä elektronista liitäntälaitetta). Mitä tällä sitten tarkoitetaan? Normaalin loistelampun taajuus on 50-100Hz. Esimerkiksi 50Hz taajuudella toimiva lamppu syttyy ja sammuu jokaisen sekunnin aikana 50 kertaa. Koska ihmisen näkökyky on huonompi lintuihin verrattuna, emme näe lampun tuottamassa valossa mitään ihmeellistä. Mielestämme se palaa tasaisesti. Linnuilla on kuitenkin huomattavasti nopeampi näkökyky, joten lintujen silmään valo syttyy ja sammuu jatkuvasti. Elektroninen liitäntälaite nostaa taajuuden niin korkeaksi, ettei lintukaan kykene havaitsemaan mitään.

Tavallisten valaisimien alla pidettyjen lintujen kortikosteronitasojen on todettu nousevan. Tämä kertoo, että linnut kokevat stressiä vilkkuvasta valosta. Toisessa tutkimuksessa linnut saivat itse valita kumman valon alla oleilevat. Linnut menivät elektronisilla liitäntälaitteilla varustettujen valaisimien alle, tosin fyysisiä merkkejä stressistä niistä ei havaittu tässä tutkimuksessa ollenkaan. Hurjin esimerkki vilkkuvan valon vaikutuksesta lienee muuttohaukoille aiheutuneet epilepsiakohtaukset.

Elektronisten liitäntälaitteiden hankkiminen kannattaa siis, sillä niistä ei ainakaan haittaa voi olla. Uusia valaisimia ostaessa voi katsoa valmiiksi sellaiset, joista tämä löytyy, vanhoihin taas puolestaan sähkömies voi asentaa uudet liitäntälaitteet.

Kierrekantaisissa lampuissa elektroninen liitäntälaite on jo valmiina jokaisen lampun sisällä eikä sitä tarvitse näihin enää erikseen.


Oheisella videolla näkee esimerkin siitä, miltä näyttää valo ilman elektronista liitäntälaitetta. Kamera reagoi vilkkuvaan valoon, ja tämän vuoksi kuva värisee. Linnun silmiin valon vilkunta näyttää jopa pahemmalta, mitä tällä videolla ihmissilmään, mutta tämä kertonee silti aivan tarpeeksi.



Apua, lamppu meni rikki!

 

Joskus käy vahinko ja lintulamppu pääsee putoamaan tai siivekäs tuholainen onnistuu kokeilemaan sitä nokallaan. Loistevalaisimet toimivat pienellä määrällä elohopeaa, ja lampun ollessa päällä elohopea höyrystyy. Mikäli lampun lasi rikkoutuu lampun päällä ollessa (esimerkiksi linnun puraisun tai lampun kaatumisen tai putoamisen seurauksena), vapautuu elohopea ilmaan. Tällöin tulee välittömästi tuulettaa vähintään puolen tunnin ajan. Mikäli mahdollista, kannattaa ihmiset ja eläimet siirtää pois huoneesta, jossa vahinko tapahtui. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee pyrkiä tuulettamaan mahdollisimman hyvin. Elohopea kertyy elimistöön, mutta lampuissa sitä on niin pieniä määriä, ettei välitöntä vaaraa ole, mikäli muistaa huolehtia asianmukaisesta tuuletuksesta ja mikäli lamppuja ei hajoile kovin usein.

Kylmän lampun rikkoutuessa elohopea on nestemäisessä muodossa, tällöin sen saa pois kostealla pyyhkimällä. Imuria ei tule käyttää, jottei elohopea höyrysty ja leviä huoneilmaan. Sirpaleet sekä siivoamiseen käytetyt rätit suljetaan lasipurkkiin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Purkin päälle kannattaa kirjoittaa sen sisältävän elohopeaa.

Sama käytäntö pätee kaikkiin loistevalaisimiin, oli kyse sitten lintu-, tai päivänvalolampusta tai tavallisesta ihmisten käytössä olevasta energiansäästölampusta.

Mikäli linnulle tulee oksentelua, ripulia, hengitysvaikeuksia tai erikoiseksi muuttunutta käytöstä lampun rikkoutumisen jälkeen, ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin.

Muistathan, ettei linnut ja lasinsirut sovi yhteen, eli pyri varmistamaan, ettei lisää vahinkoja synny esimerkiksi linnun kävellessä lasinsiruihin!

Ehjätkin loistevalaisimet tulee käytöstä poistettaessa toimittaa sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) tai ongelmajätteen keräyspisteeseen, eikä niitä saa laittaa tavalliseen roskikseen niiden sisältämän elohopean vuoksi..


Linkkejä, eli "mistä niitä lamppuja saa?"

 

Arcadian lintulamput:

24pet.fi
Petshop.fi, putkimalliset
Petshop.fi, kierrekantainen

Bio Vital -päivänvalolamput:

Valotorni
Suomen lamppupalvelu

Elektronisen liitäntälaitteen sisältävät valaisimet:

Clas Ohlson
Biltema

(Näistä molemmista valaisimista tulee heittää kupu pois, sillä UV-säteet eivät läpäise muovikupua. Mikäli lamput tarvitsee suojata, taivuta niiden päälle verkosta kehikko suojaksi.)

Linkitän tähän nämä kaksi helposti saatavaa ja erittäin edullista mallia, enemmän vaihtoehtoja löytää lähimmästä valaisinliikkeestä. Varmista ostaessasi, että laitteen sisällä on todellakin elektroninen liitäntälaite, sillä suurimmassa osassa ei automaattisesti ole!
Jos myyjä ei osaa asiaa varmaksi sanoa, pyydä häntä aukaisemaan valaisin ja tarkista, että lampulta tulevat johdot menevät pitkulaiseen laatikkoon, jossa lukee suurella todennäköisyydellä "electronic ballast". Mikäli mitään selvää merkintää ei löydy, pyydä myyjää tarkistamaan asia valmistajalta ja ota varmuuden vuoksi liitäntälaitteen tuotekoodi ylös, näin voit yrittää tarkistaa Internetistä löytyykö tuotekoodin avulla kyseistä laitetta ja sen tarkempia tietoja. Mikäli tahdot tietyn valaisimen, jossa ei ole valmiina elektronista liitäntälaitetta, pyydä sähkömiestä vaihtamaan sellainen. Elektronisia liitäntälaitteita saa irtonaisina noin 20 euron hintaan.

Esimerkkejä elektronisista liitäntälaitteista: http://goo.gl/3f5uCz

Huomioithan, että näihin valaisimiin tulee ostaa ja asentaa sähköjohto, sitä ei siis toimiteta valmiina mukana. Tämän ansiosta saat juuri niin pitkän sähköjohdon kuin tarvitset. Sähköjohdon lisäksi tarvitset tietenkin pistokkeen, jolla liität valaisimen pistorasiaan.
Halutessasi voit hankkia kytkimen, tämä asennetaan mieluisaan kohtaan johdossa. Kytkimen avulla valot saa päälle ja pois repimättä pistoketta seinästä. Suotavaa on myös hankkia pistokkeen ja seinän väliin asetettava ajastin, näin saat lintujen valorytmin pysymään säännöllisenä eikä sinun tarvitse olla juuri sillä hetkellä kotona.
Muista ostaessasi tarkistaa, että jokaisen tuotteen luvataan kestävän 230 voltin jännitettä! Heikommalle virralle suunnitellut osat eivät kestä tuota 230 volttia, pahimmillaan tästä seuraa jopa tulipalo!

Esimerkkejä sopivista tuotteista:

Vahvavirtakaapeli (Näihin valaisimiin sopiva sähköjohto kulkee vahvavirtakaapelin nimellä. Tarkista tuotteen kestämät voltit ennen ostoa. Laske arvioitu johdon tarve kotona etukäteen ja osta hieman enemmän johtoa, näin se ei lopu kesken.)
Pistoke
Virtakytkin
Ajastin (Ajastimia saa sekä digitaalisina että manuaalisina. Valitse sellainen, mikä miellyttää itseäsi eniten ja mikä on itsellesi helppokäyttöisin. Tarvitset mallin, jossa on säädöt yhdelle vuorokaudelle, sillä lintujen valorytmiä ei kannata muuttaa viikonpäivien mukaan.)

Mikäli et itse osaa kiinnittää johtoa ja pistoketta valaisimiin, pyydä avuksi joku, joka osaa!

Lamppujen keräyspisteet:

Näistä linkeistä voit tarkistaa lähimmän keräyspisteen sijainnin ja aukioloajat.

Kierrätys.info
Ongelmajäte.fi

Lintuhuoneen valaistusprojekti:

Kuinka täällä on lintujen valot laitettu ja millaisia työvaiheita urakassa oli?

Osa 1: Ensimmäiset lamput ja heijastimien hyöty valon suuntaamisessa

Osa 2: Lisää lamppuja ja suunnittelukuvia

Osa 3: 14,5 metriä loisteputkea eikä tarvetta aurinkolaseille. Sekä tietenkin yleiskatsaus lampuista ja käytössä olevista kannoista.

Sitten vain suunnittelemaan valaistusta omille linnuille! Jos aihe herättää lisäkysymyksiä tai tarvitset apua valaistuksen suunnittelussa, jätä rohkeasti kommenttia, niin katsotaan yhdessä mitä keksitään! :)

Huomioithan, että tämä teksti on kirjoitettu päiväaktiivisten lemmikkilintujen näkökulmasta eikä tässä käsitellä esimerkiksi yöaktiivisia petolintuja, jotka eivät näe värejä, mutta kykenevät näkemään infrapunavalon ansiosta yön pimeydessä.

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Kivaa kabobista

Isoille papukaijoille tarkoitetuista kabob-leluista saa pienellä vaivalla kivaa pienillekin. Näistä leluista ilahtuu papukaijojen lisäksi myös suoranokat. Kabobit saadaan agaaven runko-osasta ja materiaalina ne muistuttavat hyvin kevyttä ja huokoista puuta, jossa kuitenkin on suhteellisen kova pinta. Sisus on kuitenkin niin pehmeää, että jopa neitokakadu saa sitä vaivattomasti nakerreltua. Agaaven lehdistä syntyy lintujen parissa jokaiselle tutuksi tullut sisalnaru.

Esittelen tässä muutaman erilaisen version.

1. Kabobista hirssijemma




Ota valmis kabob-lelu, töki siihen reikiä saksien avulla ja työnnä reikiin hirssiä. Ja valmista tuli.
Lelu kannattaa ripustaa oksan lähelle tai tökkiä siihen kiinni myös pieniä oksia, sillä kabob ei itsessään tarjoa mitään laskeutumispaikkaa linnuille.


2. Versio pienille papukaijoille




Tämä lelu vaatii jo (ainakin edelliseen verrattuna) hieman vaivannäköä.

Tarvikkeet:

  • Kabob-paloja
  • Nakerreltavaa: oksia, pahvirenkaita, pahvinpaloja, kuivattua maissia, jäätelötikkuja... 
  • Rautalankaa (2 mm)
  • Aluslevy tai vastaava
  • Pihdit


Aloita poraamalla kaikkiin osiin parimillinen reikä. Mikäli käytät valmista kabob-lelua, on tässä reiät jo valmiina ja sinun täytyy ainoastaan purkaa lelu. Tökkää kabob-paloihin pienet reiät hirssiä varten vaikkapa saksien avulla. Paloittele oksat sopivan kokoisiksi ja poraa niihin jokaiseen reikä keskelle.


Maissin saa vaivattomasti sahattua pienemmiksi pätkiksi. Kuivattua maissia ja pahvirenkaita löytää eläinkaupoista. Maissit löytää todennäköisemmin jyrsijöille tarkoitettuina, pahvirenkaita sen sijaan myydään ihan lintujen leluiksi.


Jäätelötikkuja saa ostettua askartelutarvikeliikkeistä, joskin itse olen nakittanut tuttavat keräämään tikut syömistään jäätelöistä. Kerään pestyt tikut pussiin ja kun niitä on kertynyt iso läjä, desinfioin ne vielä kaatamalla kiehuvaa vettä päälle.


Laita leluun rohkeasti erilaisia materiaaleja, joista papukaijasi saattaa tykätä. Koska itselläni on samassa häkissä myös suoranokkia, on lelusta viisainta jättää pois pahvinpalat, jotka voivat (papukaijan silputtua ne suikaleiksi) innostuttaa peippoja pesintään.



Leikkaa rautalangasta sopivan mittainen pätkä sen mukaan, miten ison lelun tahdot tehdä. Kiinnitä toiseen päähän rautalankaa kuvan osoittamalla tavalla aluslevy, metallirengas tai jokin vastaava osa. Tämä toimii stopperina, jotteivat osat pääse putoamaan rautalangan läpi.

Sitten vain pinkkaamaan lelunosia rautalankaan joko satunnaisessa tai haluamassasi järjestyksessä. Oksanpätkät toimivat sekä istuma- että kiipeilypaikkoina kuten myös nakerreltavana. Oksia kannattaa laittaa niin, että lintu voi suhteellisen vaivattomasti kiipeillä koko lelun päästä päähän. Oksien paksuus voi hyvin vaihdella, käytin itse ohuita pajunoksia, sillä niitä oli paljon varastossa.


Kun lelu on valmis, katkaise mahdollinen ylimääräinen rautalanka pois ja kiepauta loppu pienelle lenkille. Kiinnitä tähän lenkkiin pikalenkki, sakkeli tai vastaava, jonka avulla ripustat lelun haluamaasi paikkaan.

Täytä kabobin kolot hirssillä ja valmista tuli.


3. Suoranokkaversio edellisestä


Koska suoranokat eivät nakertele, voi niille tarkoitetusta versiosta jättää kaiken ylimääräisen pois. Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan leluun tulee pelkästään oksanpätkiä orsiksi ja kabobin paloja namijemmoiksi. Tämä versio toki käy myös papukaijoille.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Risukimput


Nopea ja edullinen virike pienille papukaijoille syntyy kädenkäänteessä kuivista risuista. Pienellä varauksella tämä virike kelpaa myös suoranokkaisille linnuille.

Tarvikkeet:
  • Risuja
  • Hirssiä
  • Sisalnarua
  • Sakset


Aloita pätkimällä risut noin hirssin mittaisiksi pätkiksi. Tämä ei ole tarkkaa ja joukossa voi hyvin olla pidempiä ja lyhyempiäkin oksia. Samoin paksuus voi huoletta vaihdella.


Asettele kädellesi oksia niin, että niitä on hieman enemmän, kuin mitä hirssin leveys on.


Sitten vain asetellaan hirssi (tai pätkä siitä) näiden oksien päälle ja peitetään se kokonaan oksilla. Lelun vaikeusastetta on helppo muuttaa oksien määrän mukaan. Papukaijan koon suurentuessa kannattaa oksiakin olla isompi kimppu, sen sijaan vähemmän jyrsimisestä innostuneille kaijoille kannattaa (ainakin aluksi) laittaa vain ohuelti oksia. Suoranokkaversion lelusta saa, mikäli laittaa oksia niin, että hirssin tavoittaa ilman jyrsimistä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että oksia ei laiteta hirssin päälle kovinkaan tiheästi.

Suoranokkien kanssa tulee ehdottomasti huomioida, etteivät oksat saa innostuttaa lintuja pesintään. Vältä siis kaikista ohuimpia risuja ja tarkkaile lintujesi käytöstä annettuasi lelun niille. Tarpeen vaatiessa poista lelu häkistä.


Kiepauta risukimpun ympärille sisalnarua ja solmi se tiukasti kiinni. Käytä umpisolmua tai vastaavaa, jottei narusta voi muodostua hirttolenkkiä, kun linnut pudottelevat oksat lattialle (muista silti poistaa rikottu lelu ajoissa!). Jätä narun toiseen päähän hieman pituutta ripustusta varten ja katkaise naru.


Ja valmista tuli! Aikaa näihin menee ehkä korkeintaan minuutti lelua kohden, eli yhdeltä istumalta väsää helposti niin paljon leluja kuin suinkin oksat riittävät.

Harrikkaa kiinnostaa, tuliko jotain hyvää?
Siellähän on namia!

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Lintuhuoneen valaistusprojekti Osa 3

Eli valmista! ...vai onko sittenkään?

Alkuvuoden pimeyden keskelle linnut saivat ilokseen loputkin aikaisemmin ostetut valot. Tämä on siis toistaiseksi viimeinen osa lintuhuoneen valaistusprojektista. Kovasti tekisi mieli sanoa, että valaistusprojekti on nyt kokonaan valmis, mutta katsotaan nyt vielä...

Yleisnäkymää huoneesta

Huoneessa on nyt siis yhteensä 12 kappaletta 36W, eli 120 cm pitkiä putkilamppuja. Näistä neljä on Arcadian lintulamppuja, loput kahdeksan ovat Narvan Bio Vital päivänvalolamppuja. Näitä täydentää vielä kuusi kattolamppua. Kuvissa Arcadian lamput ovat nuo yksittäiset, hieman violettiin taittuvat lamput.

Bio Vitalin lamppujen värilämpötila on 5800 kelviniä ja sen värintoistoindeksi (CRI) on loistavat 96. Lumeneita löytyy 2800.

Lamppu tuottaa 4% UVA-säteilyä ja 0,4% UVB:tä.

Paloaikaa lampulle luvataan jopa yli 20000 tuntia, eli lintukäytössä tämä olisi noin 4,5 vuotta. Ajan saatossa toki lampun tuottama UV-säteily tuhoutuu, mutta koska vaihdan Arcadian putket vuosittain, rytmitettynä kahteen vaihtokertaan per vuosi, en koe niin ongelmalliseksi mikäli yleisvalaistuksen UV hiipuu. Valotehoa luvataan tuolla 20000 tunnin paikkeilla olevan jäljellä vielä 89% entisestä. Ei yhtään huono juttu siis. Toki vaihdan lamput aikaisemmin, mikäli valaisuus tuntuu nopeammin laskevan. Ja kunhan saan joskus hankittua UV-mittarin, niin sitten tarkkailen tuon UV:n laskuakin.

Omaan silmääni Bio Vitalissa on hyvin miellyttävä, valkoinen valo. Ja luonnollisesti kyseiset lamput ovat täysspektrisiä. Valmistajan sivuilta löytyy selkeästi kaikki mahdollinen tieto lampuista, tätä todella arvostan. Näitä lamppuja voi hyvin suositella!

Vasemmalla Narvan Bio Vital, oikealla Arcadian Bird Lamp.
Kuvat valmistajien sivuilta.

Kattolampussa on Altaliten kierrekantaiset päivänvalolamput, 5500K, CRI 94, 630 lumenia. E14 kannalla ja 15W tehoa. Täyden spektrin nämäkin.

Näiden puute tosin on se, ettei valmistajan sivuja tunnu löytyvän sitten millään. Paketissakaan ei mitään osoitetta ole. Eli toisin sanoen tarkempien tietojen selvittely on tehty yllättävän hankalaksi. Tästä syystä en näitä lamppuja ainakaan vielä osaa suositella.

Linnut tosin ovat tuntuneet näistä tykkäävän kovasti, eli eivät nyt ainakaan ihan surkeat voi olla. Itseäni ei vain vakuuta ollenkaan, ettei saa halutessaan tarkempia tietoja siitä, mitä valoa nyt onkaan linnuilleen antamassa. Koska näitä kuitenkin myydään Suomessa ihmisten käyttöön, niin luotan, etteivät ainakaan hirveän vaaralliset voi olla - ihmisten tuotteille kun on aina tiukemmat määräykset kuin eläinten tuotteille.

Aviaarion valot

Aviaariossa valonlähteenä toimii neljä päivänvalolamppua ja kaksi lintulamppua.
Lintulamppujen kantana toimii Arcadian elektroninen Ultra Seal liitäntälaite. Päivänvaloissa puolestaan on Clas Ohlsonin loisteputkikannat, elektronisella liitäntälaitteella varustettuina nämäkin.

Pikkuhäkin valot ja huoneen yleisvalaistusta
Pikkuhäkkiä valaisee kaksi lintulamppua, näidenkin kantana on käytetty tuota samaista Arcadian Ultra Sealia. Yleisvalaistus on toteutettu Clas Ohlsonin kannoilla.

Kuten kuvista näkeekin, kaikki lamput on sijoitettu niin, että valo tulee mahdollisimman luonnollisesti ylhäältäpäin. Tällöin lamput eivät häikäise eikä niistä tuleva UV-valo pysty läpäisemään lintujen silmässä olevaa suojakalvoa, mitä alhaaltapäin tuleva valo pystyy joidenkin lähteiden mukaan tekemään.

Arcadian Ultra Seal

Arcadian kantoihin yhdistin heijastimet, sillä ne lisäävät valotehoa huomattavasti suuntaamalla valon alaspäin. Näin valoa ei mene hukkaan sinne, missä sitä ei tarvita (aikaisemmassa kirjoituksessa esittelin heijastimen vaikutusta valoisuuteen). Kahdessa putkessa on Arcadian omat ja kahdessa Juwelin heijastimet. Molemmat heijastimista, kuten myös liitäntälaite, ovat akvaarioihin tarkoitettuja.

Akvaariokäytön vuoksi Ultra Seal -kanta onkin täysin pöly- ja vesitiivis (IP67). Lintujen kohdalla tämä tarkoittaa siis sitä, ettei roiskevesistä tarvitse huolehtia. Vaikka lintuja suihkutellessa suihkuttaisi suoraan lamppuja kohti, ei tapahtuisi yhtään mitään. Kanta kestää jopa hetkellisen upotuksen veteen, mutta lintukäytössä siitä tuskin on heti pelkoa. Pölytiiviyskään ei ole ollenkaan huono asia lintujen tiloissa, sillä lintupölyn määrä on valtava ja se tunkeutuu joka puolelle.

Kyseinen kanta on myös erittäin monikäyttöinen pitkälle tulevaisuuteen ajatellen, sillä siihen sopii kaikki loisteputket 18W-40W väliltä.

Clas Ohlsonin valaisimia

Clas Ohlsonin kantojen kiistaton etu on niiden edullinen hinta. Normaalihinta 36W kannalle on edullinen 29,95 ja tässähän siis tulee valmiiksi jo elektroninen liitäntälaite, eli kanta on käyttökelpoinen linnuille ihan sellaisenaan. Ostin itse nämä kannat tarjouksesta ja hintaa tuli noin 20 euroa kappaleelta.

Kupu tosin täytyy näistä heittää pois, sillä siinä ei erikseen luvata UV:n läpäisyä. Mikäli tarvetta lamppujen suojaamiseen on, kannattaa kuvun tilalle taivutella jonkinlainen verkkokehikko tai vaihtoehtoisesti leikata kupuun iso aukko, jonka sitten suojaa verkolla. Kannattaa muistaa, ettei lampun IP-luokitukset pidä enää paikkaansa ilman kupua. Älä siis suihki vettä suoraan lamppua kohti!

Suunnilleen samoihin hintoihin, miltei samanlaisia kantoja löytää myös Biltemasta, elektronisella liitäntälaitteella varustettuja nämäkin.

Toistaiseksi valaistus on ollut näin ja linnut ovat kyllä vaikuttaneet pitävän. Ainakin uusi kerrostalohäkki tulee muuttamaan valaistusta vielä, sillä jokaiseen kerrokseen tarvitaan lamput. Todennäköisesti ostan tähän tarkoitukseen pari Clas Ohlsonin valaisinta.

maanantai 25. helmikuuta 2013

Käpyilyä


Kesällä kerätyistä kävyistä ja lintujen namimassasta syntyy kivoja käpyleluja, joita nakerrellessa viihtyy niin suoranokat kuin papukaijatkin.

Tarvikkeet:

  • Käpyjä
  • Sisalnarua
  • Herkkutikkujen taikinaa (resepti) 

Ensimmäiseksi kannattaa uunittaa (tai saunottaa) kerätyt kävyt. Näin ne ovat varmasti turvallisia syötäväksi.

Käpyjä narussa. Kävyt kiinnitetään täysin ilman solmuja, jottei lelu ole vaarallinen linnuille käpyjen irtoillessa.

Leikkaa sisalista sopivan mittaisia pätkiä. Kannattaa mieluummin tehdä useampia lyhyitä leluja kuin pitkiä, sillä pitkää narua käyttäessä lelun vaarallisuus kasvaa. Lintujen turvallisuuden vuoksi narua ei kannata solmia käpyjen ympärille, pelkästään kävyn pujottaminen naruun riittää kyllä ja kävyt pysyvät tukevasti, mikäli sisal on riittävän paksua. Varmista, että naru menee korkeintaan puolikkaan kävyn ympäri ja että kävyn pudotessa se jää kokonaan ilman lenkkejä.


Tämän jälkeen painele taikinaa käpyjen päälle ja väleihin. Voit myös taikinan avulla sinetöidä narut tiukemmin kiinni käpyihin.




Kun kaikki narun kävyt on päällystetty, kannattaa ne dipata siemenseoksessa. Näin taikinaan jää siemeniä kiinni ja kävyt saavat kivan siemenpinnoitteen.


Käytin käpyjen valmistuksessa kolmenlaista taikinaa, hedelmin ja kukin maustettuja versioita sekä "maustamatonta". Yhteen kukkaversioon kiinnitin kuivakukkia taikinan ollessa kosteaa. Näin saan testattua pienimuotoisella eläinkokeella kelpaako kukkapäällystetty versio yhtä hyvin kuin muut.


Valmiita käpyjä tuli pellillisen verran. Kuten muutkin hamppuvoista tehdyt namit, jätetään nämäkin kuivumaan joidenkin päivien ajaksi, kunnes ovat täysin kovettuneita. Tämän jälkeen ylimääräiset kannattaa pakastaa, jotta säilyvät tuoreempina pidempään.

Ensimmäinen testikäpylelu kelpasi meillä ihan muutamien sekuntien kuluessa ilman mitään kyseenalaistuksia ja hyvältä näytti maistuvan.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Hirssijemma kissanpalloista


Muovisista kissanpalloista syntyy vaivattomasti kätevä lelu kaikille pienille papukaijoille ja suoranokille. Sopivia kissanpalloja löytää melkeinpä jokaisesta eläinkaupasta sekä monien isompien markettien eläintarvikeosastoilta. Pallot ovat edullisia ja pienten lintujen käsittelyssä kuta kuinkin ikuisia, sillä pienellä nokalla niitä ei saa pureskeltua rikki kovin nopeasti. Lisäksi pallot ovat täysin pestäviä.

Tarvikkeet:

  • Kissojen muovipalloja
  • Sisalia tai nahkanauhaa, myös ohut ketju käy hyvin
  • Mattoveitsi tai katkaisupihdit


Ensimmäiseksi palloihin täytyy saada tehtyä täyttöaukot, sillä tämä helpottaa lelun käyttöä huomattavasti. Tee aukot pallojen sivuihin tai päätyihin katkomalla hieman muovipinnoja mattoveitsen tai katkaisupihtien avulla. Muovi on ohutta ja katkeaa suhteellisen helposti, mutta kannattaa olla silti hyvin varovainen, ettei riko palloa tai sormeaan. Pienoismalliharrastajana mattoveitsen käyttö sujuu itseltäni ongelmitta, mutta mikäli aiempaa kokemusta muovin leikkaamisesta ei ole, kannattaa harkita mieluummin katkaisupihtien käyttöä.


Kunhan sopiva aukko on muodostunut, kannattaa leikkuukohdat vielä käydä läpi sormen kanssa ja varmistaa, ettei teräviä kohtia jäänyt.

Kuvassa täyttöaukko on tehty pallon päätyyn.



Täyttöaukon kautta saa poistettua pallon sisällä olevan kulkusen.



Koska muovikiekkoja sattui vielä varastoissani olemaan, tahdoin tehdä lelun tällaista apuna käyttäen. Kiekon keskustaan laitoin sisalnarun, johon tuli toiseen päähän tyhjä lankarulla pähkinäaivoisen linnun ihasteltavaksi (tilalla voi käyttää mitä tahansa muuta puupalikasta alkaen). Suoranokilta tämän toki voi jättää pois.
Lankarullan kiinnitys hoitui solmun avulla, väliin laitoin vielä yhdestä pallosta täyttöaukkoa tehdessäni irroittamani osan. Hieman lankarullan yläpuolella on toinen solmu, jottei muovikiekko tipahda lankarullaan kiinni. Tämä toki on makukysymys tahtooko sen tipahtavan vai ei.


Pallot pujotetaan sisaliin niin, että täyttöaukko jää halutulle puolelle.

Mikäli itseltä ei löydy näissä kuvissa esiteltyjä muovikiekkoja tai muuta vastaavaa, voi lelun tehdä hyvin myös tällä idealla, eli pallot pujotetaan naruun, alapäähän tehdään solmu ja yläpäähän lenkki ripustamista varten. Tarvittaessa/halutessa pallojen väliin voi tehdä solmuja, jotteivat ne ole kiinni toisissaan.

Ja toki pallot voi hyvin ripustaa myös jokaisen yksittäin lyhyen narunpätkän avulla tai vaikka tökätä oksanpätkään ihan sellaisenaan.


Kiekkoa käyttäessä narun pää työnnetään kiekossa olevan reiän läpi ja tämän jälkeen päähän tehdään solmu. Naru katkaistaan hieman ensimmäisen pallon alapuolelta ja solmitaan. Sama toistetaan loppujen pallojen kohdalla.

Sitten vain hirssit sisälle ja lelu häkkiin.