Lintuhuoneen valaistusprojekti

Täällä eletään nyt lintujen silmin mullistavia aikoja, sillä lintuhuoneen valaistusta laitetaan uuteen kuntoon. Kyseessä on lintujen hyvinvoinnin osa-alue, joka turhan helposti jää heitteille, sillä meidän näkömme kertoo kaiken olevan hyvin. Ihmisen näkö on kuitenkin paljon huonompi linnun näköön verrattuna, joten emme pysty käyttämään omaa näköämme kovinkaan hyvin hyödyksi arvioidessamme lintujemme valaistusta. Meiltä jää näkemättä ultraviolettivalo, sekä sen merkitys kaikkiin muihin väreihin, emmekä edes näe yhtä nopeasti ja yksityiskohtaisesti kuin linnut. Lisäksi sopeudumme erilaisiin valaistuksiin samantien emmekä siksi huomaa niissä merkittävää eroa.

Aikaisemmin linnuille tuli elektronisilla liittimillä varustetut kannat, jotka kiinnitettiin kattoon, jotta valo tulisi mahdollisimman ylhäältä ja leviäisi kaikkialle. Elektronisten liitäntälaitteiden hyöty tavallisiin kuristimiin verrattuna on merkittävä: lampun vilkunta muuttuu niin nopeaksi, ettei mikään elollinen olento enää pysty sitä havaitsemaan.

Normaalisti lamppu vilkkuu, eli syttyy ja sammuu noin 50 - 100 kertaa sekunnin aikana. Ihmissilmä ei tätä havaitse, mutta koska linnut näkevät enemmän kuvia sekunnissa kuin me, näkevät ne tämän täysin selvästi. Syttyy, sammuu, syttyy, sammuu, syttyy, sammuu... Pidemmän päälle mahtanee rasittavaksi käydä ainaisessa diskossa eläminen? Vaikkei ihmissilmä tätä eroa huomaakaan, on erilaisissa tutkimuksissa kuitenkin huomattu ihmisaivojen siihen pystyvän. Vilkkuvan valon alla tarkkuutemme ja nopeutemme kärsii ja lisäksi saamme päänsärkyjä useammin. Voiko linnullekin tulla päänsärkyä vilkkuvasta valosta? Eiväthän ne sitä osaa meille kertoa. Elektroninen liitin saa lampun syttymään ja sammumaan 30 000 kertaa sekunnissa, tässä valaistuksessa ihmistenkin oireet katoavat ja saamme paremman keskittymiskyvyn.

Vaikka linnuilla aiheesta tehdyt tutkimukset vaihtelevatkin, joissain huomataan, etteivät linnut välitä vilkunnasta kun taas toisessa huomataan lintujen saavan korkeammat stressitasot tai jopa epilepsiakohtauksia, ovat pelkästään ihmisellä havaitut positiiviset hyödyt mielestäni riittävä syy siihen, miksi koin tarvetta vaihtaa lamput. Mitään haittaa kun näistä lampuista ei voi olla, korkeintaan pelkkiä hyötyjä. Joten otetaanpa meille yksi kappale hyötyjä, kiitos.

Pienet evakossa remontin ajan.

Lamput paikoillaan. Johdot on vielä siistimättä kuvanottohetkellä.

Muutosta lintujen käyttäytymisessä lamppujen vaihdon jälkeen en osaa sanoa, varmasti johtuen myös siitä, että omaa ajattelemattomuuttani menin tämän muutoksen tekemään kevään koittaessa. Ja samalla vaivalla vaihdoin vielä uudet putketkin... Olipa se aikamoinen virhe. Ulkona alkaa pilkottamaan ensimmäiset auringot, linnut alkavat vähitellen hoksaamaan kivan kevään tulleen ja sitten emäntä ottaa ja laittaa uudet lamput. Sehän oli saman tien kaikilla "PESÄPESÄPESÄ!". Note-to-self: lamput kannattaa vaihtaa joko keskellä talvea tai keskellä kesää, ei keväällä tai syksyllä. Toisaalta lamppujen vaihto olisi kuitenkin laukaissut noille jonkinlaisen kevään, että ehkä se ei ollut nyt niin paha hoitaa kaksi kevättä kerralla...

Yleiskuvaa heijastimien kanssa.

Uusimpana hankintana ostin vielä heijastimet, joilla valon saa suunnattua juuri lintuhäkkiin, eikä sitä mene hukkaan sen levitessä ympäriinsä. Laadukkaalla heijastimella pystyy jopa tuplaamaan lamppujen valotehon, eli enemmän valoa samalla rahalla.

Ihmissilmään huone tuntui pimentyvän, kun valo ei enää karannut kattoon, mutta luulen lintujen olevan täysin eri mieltä tästä asiasta. Ja toisaalta eipä sillä ole edes väliä, pimentyikö loppuhuone oikeasti, pääasia kuitenkin on, että suurin osa valosta on siellä, missä linnut viettävät eniten aikaansa, eli nimenomaan siellä häkissä.

Vasen puoli ilman heijastinta, oikealla jo asennettuna.

Otin yllä olevan kuvan siinä vaiheessa, kun toinen heijastin oli paikoillaan ja toinen laittamatta. Ero on selvä. Heijastimella varustetun lampun puoli on huomattavasti vaaleampi toiseen puoleen verrattuna, eron huomaa mainiosti taustakuvaa katsoessa. Samoin heijastimen puolelta ei karkaa valoa häkistä pois kattoa pitkin (tai kattoon), kuten vastakkaisella puolella tapahtuu. Tuo karkaava valo ei hyödytä lintuja mitenkään, eivät ne sitä aikaansa kuitenkaan katossa vietä.

Molemmat heijastimet asennettuna.

Lamppu heijastimineen.

Ostoslistalle jäi vielä lisää lamppuja, hankinnassa ainakin yksi täyden spektrin päivänvaloputki ja kolme kierrekantaista, täyden spektrin, päivänvalolamppua. Nämä tulevat kaikki lintuhuoneeseen. Voi olla, että näidenkin jälkeen joudun vielä lisäämään lamppuja saavuttaakseni haluamani valaistuksen. Erilaisten jalka- ja seinälamppujen käyttöä olen myös ideoinut, seinälamput voisivat olla kaikista helpoimmat siivouksen kannalta. Nyt kun tuntisi jonkun valaistussuunnittelijan, niin voisi pyytää käymään ja kertomaan vinkkejä, että mitä kannattaa laittaa minnekin.

Lamppuja selaillessa varsin kivan mittarinkin: Valaistusmittari, joka on tarkoitettu mittaamaan digikuvista valaistusvoimakkuutta, eli luksi-arvoa. Mittariin lähetetään kuva, jossa ei esiinny lamppuja tai ikkunoita, esimerkiksi pelkästä seinästä napattu kuva. Ja tuloksena saa kuvan luksit. Tuskin tuolla mitään maailman tarkinta arviota saa, mutta suuntaa-antavatkin riittävät vallan mainiosti. Kannattaa ottaa kuvia eri puolelta huonetta ja eri vuorokaudenaikoihin ja sitten vertailla näitä keskenään, näin alkaa saamaan parhaiten käsitystä siitä, millainen valaistus lintujen luona on. Meillä on lintuhuoneessa noin 450 luksia, joka saavutetaan kolmella 120cm pitkällä lintulampulla. Parannettavaa on siis vielä ja reilusti, sillä linnut menettävät värinäkönsä jo niinkin aikaisin kuin 400 lx valaistuksessa. Yritän valaistussuunnittelulla päästä siihen tilanteeseen, että lintuhuoneessa olisi ainakin 600 lx, mieluusti jopa enemmänkin, päivänvaloon verrattuna kun tuokaan ei ole vielä mitään. Todellinen koe nähdäänkin sitten ensi talvena, kun ulkoa tulevaa valoa ei saa hyödynnettyä ollenkaan ja linnut ovat pelkkien lamppujen varassa.

Tästä se projekti valmistuu ja linnut arvostavat. :)