Lintuhäkkiprojekti

(Teksti julkaistu Siipipeilin numerossa 1/10)

Idea lintuhäkkiin lähti hyvin yksinkertaisesta asiasta: eräänä kauniina päivänä tajusimme hinkanneemme lintuhuoneen lattiaa puhtaaksi kahden ihmisen voimin neljä tuntia. Eli yksin urakka nielisi helposti kahdeksan tuntia - kokonainen työpäivä! Tähän tietenkin tulee vielä lisäksi muu lintujen perussiivous ja hoito. Koska teen nykyään seitsemänpäiväisiä työviikkoja, fyysisesti hyvin raskasta työtä, ei oikein tunnu löytyvän aikaa (ja voimia!) tällaiseen lattianhinkkausurakkaan, etenkin kun otetaan huomioon, että saman ajan voi käyttää muutoinkin lintujen hyväksi. Takaraivossa alkoi siis pyörimään ajatus lintujen häkittämisestä. Pitkään pohdin, voinko rajata lintujeni elintilaa, ovathan nuo lentämään tottuneita, joten saisivatko pikkuhäkissä tarpeeksi lentotilaa? Monet kerrat tuli häkin paikkaa mietittyä, laskeskeltua ja mitattua. Aloin myös ajattelemaan häkistä koituvia hyviä puolia: lintujen yleinen turvallisuus kasvaisi huomattavasti. Ei enää tarvitsisi varoitella vieraita lattialla hyppivistä linnuista (eläimiin tottumattomat ihmiset kun eivät välttämättä asiaa muista varoitteluista huolimatta) saati sitten teipata huoltomiesten tullessa oveen jättikokoisia lappuja: “Älä päästä lintuja karkuun, älä tallaa lintujen päälle, älä laske kissoja tähän huoneeseen!” ja vielä luottaa, että laput tulee luettua ja teksti menee perille asti. Lisäksi voisin kesän kuumina hellepäivinä jopa avata lintuhuoneen ikkunan, raitis kuuma ilma on huomattavasti parempi kuin tukala ja kuuma ilma. Enää ei olisi sitäkään riskiä, että joku onnistuu livahtamaan ovesta muuanne asuntoon ja tämän jälkeen lentämään juuri siitä auki unohtuneesta ikkunasta suoraan ulos, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä.

---

 

Elämää kymmenen minuutin välein kakkaavien lemmikkien kanssa.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat läjää...

Lopulta siis alkoi tuntumaan, että hyödyt voittavat haitat moninverroin, jäisihän linnuille kuitenkin vielä jotain lentotilaa ja ainahan ne voi laskea muuannekin lentelemään hetkeksi. Asia oli siis lopulta päätetty - lintujen elintilaa rajataan. Eli ei muuta kuin suunnitelmien kimppuun.

Suunnitelmat puun tarpeen laskeskeluun.

Urakka alkoi piirustusten tekemisellä, hinnan laskeskelulla ja tämän jälkeen tarvikkeiden hankinnalla. Ajankohdaksi valittiin tuleva kesälomani. Loman koittaessa tyhjensimme kellarin häkeistä ja purkitimme koko parven häkkilinnuiksi. Sitten vain häkit lintuineen toiseen huoneeseen ja maalipensselin kimppuun. Jotain kun tehdään, niin sen voi tehdä kerralla kunnolla, joten siksi päädyimme samalla maalaamaan seinät ja vielä tapetoimaan tulevan häkin taustan. Seiniltä revittiin ensin vanhat, rikkonaiset tapetit alas, kolot tasoitettiin ja hiottiin. Seinien tulevaksi väriksi valittiin vaaleanvihreä, joka sopii linnuille todella hyvin.

Toiseen seinään tahdoimme maalata silhuettityylisiä koristekuvia, joten piirsimme lyijykynän kanssa seinään halutut kuviot, ensin kevyesti luonnostelemalla ja sen jälkeen kunnolla piirtäen.

Mallikuva

Tämän jälkeen ääriviivat on helppo käydä tussilla läpi ja pyyhkiä ylimääräiset lyijykynän jäljet pois seinästä. Sitten vain pieni sivellin käteen ja täyttämään kuvio ja tussin ääriviivat maalin kanssa. Kuvassa näkyy ensimmäinen kuva jo melkein valmiina.
Kuvioiden väriksi valittiin sama vihreä, mutta tummempana sävynä.

Maalausurakan jälkeen alkoi tulemaan ikävä jo tapettia, joka ei vielä ollut saapunut. Aikamme odoteltiin ja kummasteltiin, miksi lähetysseuranta osaa näyttää ainoastaan Tukholmaan asti. Lopulta kuukauden päästä päätin ottaa liikkeeseen yhteyttä ja tiedustella kohteliaasti kauanko paketilla vielä mahtaisi kestää tänne kaukaiseen Suomeen saapua. Yllätys, yllätys, kävikin selville, että paketti olisi pitänyt olla perillä jo ajat sitten, mutta olikin Ruotsin posti kadottanut sen. Niinpä niin, jos jotain voi mennä pieleen... Uutta pakettia laittoivat sitten tulemaan ja sehän olikin sitten ihan hetkessä perillä. Ikävä kyllä, kesäloma oli jo ehtinyt loppumaan, joten piti vääntää häkkiä työpäivien iloksi, mikä hidasti työtahtia huomattavasti.

Tapetiksi valitsimme perinteisen tapetin sijaan laadukkaampaa Non-Woven -tapettia. Laatu näkyi tosin myös huomattavasti korkeamman hinnan muodossa, mutta onhan tuo hintansa arvoinen, mikäli kestää lintujen käsittelyssä yhtään tavallista tapettia paremmin. Kestävyyttä lupailtiin sekä UV-säteilylle, kosteudelle kuin tulellekin. Aika näyttää, miten käynee…

Työnjohtaja tarkistamassa lopputulosta

Tapetointi sujui paljon helpommin, mitä olin kuvitellut. Kuva oli selkeästi numeroituina vuotina ja näiden paikoilleen asettelu hoitui todella helposti. Liisteri riitti mainiosti, kuva meni suoraan eikä edes jäänyt mitään ilmakuplia, ryppyjä tai liisteritahroja. Saumat menivät kohdilleen juuri kuten pitikin. Seuraavana päivänä menin hieman pelokkaana katsomaan, montako vuotaa on vielä seinällä, ja suureksi yllätyksekseni ja ilokseni joka ikinen oli pysynyt. Lopputulos oli todella komean näköinen. Tulipa pieni apulaisenikin lopputulosta ihastelemaan, kuten kuvasta näkyy.

Lopulta päästiin siihen itse asiaan, eli häkin rakentamiseen. Puurimojen kanssa kävi tuuri, sillä mainitsin puun ostoaikeista puualalla työskentelevälle sukulaiselleni. Hänellä olikin heti tarjota työpaikaltaan ylijäämärimaa, löytyi koivua, pyökkiä ja tammea. Koivua oli sillä hetkellä suurin läjä, joten päätimme sitä ottaa, vaikka tummempi puu olisikin voinut olla kivemman näköistä. Pääasia kuitenkin, että on kestävää ja käsittelemätöntä. Harmiksemme huomasimme, että osa puurimoista oli hieman vänkyröitä, mutta ilmainen on kuitenkin aina ilmainen... Eihän häkkiä kuitenkaan edes alunperin suunniteltu zombiehyökkäystä kestämään, vaan ainoastaan kodiksi muutamalle pikkulinnulle, joten päätimme olla välittämättä pienestä vinoudesta ja tehdä siitä huolimatta niin hyvää jälkeä kuin pystymme. Suuremmaksi ongelmaksi muodostui katto, joka osoittautuikin olevan joka kohdasta eri korkeudella. Eli sahaamamme rimat kävivät vain ja ainoastaan kohtaan, josta mitan otimme. Onneksi ongelma oli helposti ratkaistavissa sahaamalla jokaisesta rimasta julmasti pätkä pois. Tämän jälkeen vielä mallasimme, että jokainen sopii nyt varmasti paikoilleen, ettei myöhemmässä vaiheessa tulekaan enää yllätystä katon ottaessa vastaan liian aikaisin.

Häkin kehikko oli helpointa koota ensin kasaan seinää vasten ja tämän jälkeen nostaa se vain pystyyn ja kiinnittää tukevasti seinään. Tämän tekniikan vuoksi pystyrimojen piti olla juuri oikean kokoiset, mikäli ne olisivat liian aikaisin napanneet kattoon kiinni, olisi kehikko jäänyt ikävästi vinoon.

Kehikon kasauksessa käytettiin ruuveja,...

...rimoja yhdistelimme pidemmiksi lattarautojen avulla.

Kehikko valmiina pystytykseen.

Viimeinen tukirima kiinnitettiin ulkopuolelta ruuvien kanssa, jonka jälkeen kehikko nostettiin pystyyn ja kiinnitettiin seinään.  Seinään kiinnitys tapahtui kulmarautojen avulla. Lattiaan ja kattoon emme laittaneet mitään kiinnikkeitä, sillä tahdomme aikoinaan pois muuttaessa jättää asunnon mahdollisimman siistiin kuntoon. Tosin eipä tuolla perusporakoneella edes betonikattoon mitään reikiä poratakaan. Tämän vuoksi hyödynsimmekin kehikon kiinnityksessä ikkunan yläpuolella kulkevaa listaa sekä ikkunankarmia, jotka molemmat ovat puuta. Toisenkin puolen seinä on puuta  kaappien sijainnista johtuen, joten tähänkin porailu oli helppoa.

Ja ylhäällä on!

Verholista pääsi tukemaan häkin kehikkoa.

Tuuletusikkunan sijainnista johtuen häkistä ei saanut suurempaa. :(

Kehikko kiinni seinässä.

Ovi kasattiin kulmarautojen avulla muotoonsa ja lisävahvikkeena toimii lattaraudat. Lisäksi oveen tuli ulkopuolelle kahva sekä molemmille puolille kaksi salpaa. Näin suuri ovi pysyy tukevasti kiinni. Perushoidon aikana riittää, että sisäpuolelta lukitsee toisen salvan, mutta siivouksen ajaksi on hyvä laittaa molemmat kiinni. Ovesta tehtiin tarkoituksella reippaan kokoinen, jotta mahtuu hyvin sisustamaan ja huoltamaan häkkiä. Lisäksi tarkoituksena on, että kaikki mahtuvat helposti ovesta kulkemaan.

Oven yläpuolelle jätettiin verkkokaistale, eli ovi ei aukea kattoon asti. Tämä tehtiin karkaamisriskin vähentämiseksi.

Verkkona käytettiin galvanoitua myyräverkkoa, pesaisin vielä kaiken varuilta nämä etikkavedellä ennen kiinnittämistä. Verkkojen kiinnittämiseen käytettiin niittipyssyä, jolla verkot vain niittailtiin sisäpuolelta listoihin tukevasti kiinni. Niittailun jälkeen mahdolliset terävät kulmat poistettiin ja reunat tarkistettiin huolella kolojen varalta.

Verkko ja muovimatto

Ikkunan puoleisessa seinässä oli putkien ja ikkunanlistan sijaintien takia viisainta lyödä tukipuu ikkunanlistan tasalle ja täyttää loppuväli pelkällä verkolla. Homma onnistuikin yllättävän hyvin, verkko asettui nätisti paikoilleen ja muutama ikkunankarmiin ammuttu niitti saivat sen pysymään taatusti paikoillaan. Putkien luokse ommeltiin rautalangalla kiinni useampia verkonpaloja, jotta tästäkin kohdasta tulee varmasti tiivis.
Ennen verkkojen kiinnittämistä lattialle levitettiin muovimatto suojaamaan asunnon alkuperäistä lattiaa. Muovimatto kiinnitettiin vielä reunoista huolella akvaariosilikonin kanssa, jotta sen alle ei pääse muodostumaan likaa.

Paikka pienemmälle UV-putkelle.

Suurempi lamppu oli pakko asentaa pystysuoraan.

Lampuiksi valitsimme käyttöön samat lintulamput, jotka ovat hyvin toimineet jo pidemmän aikaa. Tulevat kiinnityskohdat tuottivat tosin hieman päänvaivaa, sillä ennen pidempi putki oli juuri tapetoidulla seinällä kiinni. Nyt emme kuitenkaan tahtoneet tapetin päälle lamppua kiinnittää. Kattoon emme olisi kotivälineillä saaneet lamppua turvallisesti kiinni ja verkonkaan rasittaminen painavalla lampulla ei tuntunut parhaimmalta ratkaisulta. Joten lopulta päädyimme asentamaan lampun pystyasennossa puuseinään kiinni, toisin päin kun ei mahdu mitenkään. Ei ehkä paras ratkaisu, mutta toimiva ja turvallinen.Toisella puolella toinen lamppu kiinnitettiin poikittain yläpuolen puulistaan kiinni, juuri sopivasti kun siihen pituutensa puolesta mahtui.

Univalo

Johdot suojasimme johtolistalla.

Häkin sisäpuolella olevat lampunjohdot suojattiin kaiken varuilta johtolistalla ja pistorasian eteen tuli verkkoa, vaikkeivat nuo ennen olekaan johdoista innostuneet.
Lamppuputkien päälle on myös tarkoitus tehdä jonkinlaiset verkkosuojat.
Puuseinään ruuvattiin vielä kiinni aikaisemminkin käytössä ollut yövalo, eli aivan tavallinen seinälamppu taivuteltavalla varrella. Yövaloina toimii hyvin tavalliset himmeät hehkulamput sekä värjätyt lamput, riittää kuitenkin sen verran himmeä valaistus, että linnut näkevät jonnekin orrelle nousta, mikäli yöllä sattuu joku paniikki tulemaan.

Seuraavaksi edessä oli orsien kiinnittely. Näidenkään kiinnikkeitä emme tahtoneet tapettiin laittaa, joten toiset päät tulivat verkkoon rautalangalla kiinni ja toisessa päässä käytimme päätyseiniin kiinnitettyjä vaatekaapeissa käytettäviä vaatetangon kiinnikkeitä. Orret pysyvät siis tukevasti paikoillaan, mutta lähtevät kuitenkin yksinkertaisesti nostamalla pois heti rautalangan irrottamisen jälkeen.
Orret sijoitettiin tarkoituksella ylös, jotta häkissä liikkuminen on helppoa ja linnut saavat siivoamisen aikana istua kaikessa rauhassa ylhäällä turvassa. Muutama orsi löytyy tietenkin alhaaltakin.

Ruokakuppien kiinnitykseen käytimme jo kauan sitten itse tehtyjä ”hattutelineitä”.

Teline on siis pellistä taivuteltu systeemi, joka kiinnitetään kahdella ruuvilla tai muulla sopivalla tavalla tukevasti paikoilleen. Tämän jälkeen kuppi pysyy paikoillaan hyvin ja kuitenkin samalla kupin puhdistus sujuu vaivatta.

Teline toimii hyvin seinällä myös ilman ruokakuppia, ei ole siis linnuille mitenkään vaaraksi tai tiellä, vaikkei kuppi jatkuvasti paikoillaan olisikaan.

Betoniseinään kiinnitimme telineet peiliteipillä, ruuvien poraaminen tuohon kun on miltei mahdottomuus. Tuo kaksipuolinen teippi kestää kuitenkin aika paljon painoa ja myöhemmin sen saa kyllä irrotettua kohtalaisen pienellä itkemisellä.

Kuvaamassani nurkassa oli parin vuoden ajan pöytä ja nymfi keksi hauskaksi viihdykkeekseen istua pöydällä jyrsimässä nurkkaa palasiksi.

Lopulta tässä on kuitenkin parin vuoden jyrsimisen tulos, joten oletan uudelle häkille aika pitkää kestävyyttä.

Sitten vain pari ruokakuppia paikoilleen.

Häkin yhdessä nurkassa on lintuhuoneessa ollut pieni yöpöytä, häkissä tämä toimii nyt kylpy- ja juomapaikkana.

Osa ruuasta ja vedestä on seinillä, osa verkossa ja osa lattialla, jotta kaikkialla on ruokaa tarjolla, ettei tarvitse olla siinä ainoalla kupilla tappelemassa.

Valmista. Linnut sisällä ja homma toimii. Lentotila näyttää riittävän ja sovussa ovat istuskelleet, siitäkin huolimatta, että yllättäen ahtaalle joutuivat.
Pohjamateriaalina on ensi hätään sanomalehteä, tarkoitus on kokeilla sinne turvetta ja puupellettiä ja katsella miten homma toimisi näiden kanssa.
Oven vasemmalle puolelle on tulossa lintupuu lisäorsitilaksi, kunhan sellainen tässä ehditään rakentamaan. Lisäksi häkin sisälle täytyy myös sijoittaa lintujen käytössä ollut vesiputouskylpy, kunhan tässä päätän laitanko vanhan vesiputouksen vai rakennanko kokonaan uuden. Virtaavassa vedessä tuntuvat kovasti tykkäävän kylpeä, joten vesiputous on edelleen ehdoton pakkovaruste.
Talon suunnittelija oli tehnyt virheen ikkunaa sijoittaessaan ja lyönyt sen suoraan meidän tulevan lintuhäkin tielle, joten jouduimme häkin lopettamaan juuri ikkunaan, vaikka isompi olisikin kiva ollut. Näinkin tosin saatiin leveyttä metrin verran ja pituutta neljä metriä. Korkeutta tuli 2,70 metriä.

Kokonaisuutena ottaen tuon häkin rakentaminen oli kivaa puuhaa ja sujui hyvin perustyövälineillä. Lähinnä tuli tarvittua porakonetta, sahaa ja ruuvimeisseliä. Rahaakaan ei lopulta kovin paljoa mennyt, tapetti oli ehdottomasti kallein hankinta. Ja ehkäpä lopulta juuri tuon tapetin valinta oli koko homman vaikein osuus, kauniita, linnuille sopivia kuvia kun on aivan liikaa olemassa, joten useamman kuukauden tuota kuvaa sai arpoa. Tapetointi oli ehkäpä kuuden tunnin urakka ja loppuhäkin kasaamiseen meni muutama ilta.
Kuitteja ei tullut säästeltyä, mutta yhteensä häkin tekemiseen meni noin viitisensataa euroa, josta pelkkä tapetti nieli yli puolet. Homma pysyi kuitenkin loistavasti budjetissa, alkuperäinen laskelma kun tuonne viiteensataan nousi, joten ei tullut mitään yllätyskustannuksia.
Toistaiseksi lintujen hoito ja siivous on sujunut helposti, oven avaaminen tuntuu vielä hieman säikäyttävän, oveen kun eivät ole ollenkaan tottuneita. Itse saan kuitenkin häkissä liikuskella ihan rauhassa ilman paniikin nousemista. Aika näyttää, miten toimivaksi häkkiratkaisu osoittautuu, toistaiseksi olen itse hyvin tyytyväinen ja tyytyväisiltä näyttävät linnutkin.

Jälkikirjoitus:

Koska jutun kirjoittamisesta on jo kulunut paljon aikaa, lisään tähän loppuun vielä joitain huomioita tämänhetkisestä tilanteesta ja havainnoista.

Linnut tottuivat hetkessä täysin oveen, joten oven avaaminen ei herätä enää minkäänlaisia reaktioita, samoin minä saan edelleen liikuskella häkissä aivan rauhassa, linnut pyörivät ympärillä katselemassa mitä tapahtuu ja saattaapa osa jopa päällekin istahtaa. :D

Häkkiin tottuivat niin hyvin, että pitävät sitä ihan täysin kotinaan, joten kukaan ei edes yritä lähteä karkuun, eli ovea voi pitää täysin huoletta auki touhutessa. Pari lintua on pari kertaa vahingossa lentänyt ovesta ulos, tajunnut samantien joutuneensa ulos häkistään ja lentänyt kauhealla kiireellä ja hurjilla käännöksilä takaisin, ettei vain ulkopuolelle jäisi, eli kaikesta päätellen lintujen  mielestä lopputulos on varsin onnistunut.

Pohjamateriaalina olen käyttänyt enimmäkseen turvetta, joka on mukavan näköistä ja todella pehmeää jalan alla. Kauheasti ei edes pölyä, helppo on siivota ja edullista käytössä.
Puupellettiä olen kokeillut, mutta se on aivan liian kova materiaali ainakin omien jalkojen alle ja pyöriskeleekin jalkojen alla inhottavasti. Uusimpana kokeiluna on pellavakuivike, toistaiseksi se vaikuttaisi parhaimmalta.
Kokeilut kuitenkin vielä jatkuvat, seuraavaksi olisi vuorossa hamppu sekä maissi.

Häkki on ollut helppo pitää puhtaana, tapettikin on kestänyt pesemistä ja yllättävän hyvin siitä onkin kakat irronneet. Ovesta tuli sopivan kokoinen, joten lintujen hoito sujuu helposti.

Vaikuttaa siis siltä, että tällä kertaa kaikki meni just nappiin.